Käyttäjän akkli kirjoittamat vastaukset
-
Tää on monipiippuinen juttu ;tyvitervas.Et saa kaikkia kantoja /kannonosia pois maasta ,juuret katkeilee.VT:llä muitten puulajien kasvu heikkoa ja männyllä taas tauti vaivana. Itsellä useampi kohde päätehakkuu juuritervaksesta johtuen tehty,uusi mänty sukupolvi jotenkin ylitiheänä osittain kasvatettu eh-vaiheessa viimeistään alkaa aukkoisuutta tulla.Taimikonhoidossa kokeiltu voimakasta harvennusta ,jolloin saisi voimakkaamman kasvulisäyksen ei tepsi sekään.Hankala tauti vähän niinkuin korona,ettet tiedä oikeaa hoitotapaa.
Ei se lahota suoraan puuta,vaan pihka täyttää solukon ja virtaukset estyvät ylöspäin.Eli tyvi leikkuupinta on tervaksinen kuin myös runko ylöspäin ja tietenkin kanto myös.Veistoa tehtiin muuallakin kuin rantametsissä eli syvemmällä metsässä.muistan hyvin niitä ns.”liistekasoja”tai nehän monesti laitettiin kotamaisesti pystyyn kuivamaan ja käytettiin polttopuuna myöhemmin ja taisi joku jäädä metsään lahoamaankin.
Pitää paikkansa parrunveistolla on ollut suuri merkitys saimaan ympäristössä metsien tyvitervastautiin.Parruthan vestettiin sulanmaan aikana ja myös osa hakkuista tehtiin kesäaikana tai käytetään termiä niinkuin aikoinaan lämpöisen aikana tehty hakkuu ,eikä kantokäsittelyjä tunnettu.Valmiit parrut kuljetettiin proomuilla saimaankanavan kautta merelle ja laivoilla edelleen.
Tyvitervas on kangasmaitten vitsaus ainakin kaakkois-suomessa.Vanhanajan kaskeaminen eli kaikki nurin ja tuleen olisi ehkä paras hoitokeino,mutta taloudellinen tappio liian suuri.Kantojen nosto auttaa jotain ,mutta saastuneita juuria jää maaperään kuitenkin runsaasti ja aikanaan juuriyhteys tekee tehtävänsä taas.Olen myös kokeillut reilun kaivurin kauhan syvyydeltä kääntäen maanmuokkausta vieri,vierekkäin ,mutta uusiutuu tauti ajastaan.Joskus tein koealoja 5 metriseen männyntaimikkoon poistin sammaleet juurenniskoilta n.0,5-1,5metriin matkalta paljaaksi ei auttanut.Maaperähän on yleensä kangasnaastoa ja männyn kasvualustaa ,joten puulajin vaihto ei onnistu järkevästi,olen kokeillut myös lehtikuusta -kasvu kärsii karulla maalla.parhaat tuloksen olen saanut äestys ja runsas männynkylvö .Siemenpuuhakkuuta en suosi juuritervasmetsässä.
Onko kukaan koettanu 1000 €uroa Stora Enson e-metsästä voittaa eli lähettää sieltä lomakkeita verottajalle.
Aamusella meni sähköisesti ilmoitukset verottajalle pikkuviiveellä.
Harvennuskäppyrät ovat selkeä ohje pohjautuu pp-alaan ja pituuteen,mutta tehköön jokainen silleen ,että hyvä tulloo ja on tyytyväinen.mites se olikaan toinen tykkäs äidistä ja toinen tyttärestä ja yksi molemmista.
Alkuperäiseen otsitkoon.Kauppakirjaan kirjaus pohjapinta-alasta hakkuun jälkeen,olet vahvoilla jos hakkuu menee harvaksi ,korvausta tulee.Asia edellyttää; tunnet relaskoopin ja pohjapinta-alataulukon ja käyt kuvioittain itse harvennettavat kuviot läpi.Näin meillä tehdään.
Pystykaupassa voi neuvotella myös kuitupuun latvaläpimitan itselle mieleiseksi ei tarvitse d 1,3 mittaa soveltaa.Ei ole energiapuulle täällä ihmeemmin kysyntää.latva kuidulla min.lpmitta 5 cm ja normihinta niin pysty-kuin hankintakaupoissa. Kauppaehdothan neuvotellaan myyjän ja ostajan kesken ,meillä ainakin poiketaan yleisistäehdoista;rahoitus,hakkuuaika,varastointi myös neuvoteltavissa olleet tähän saakka.Useasti hakkuuaika vuosi,jos keliolosuhteet huonot ,neuvotellaan jatkoajasta,samoin varastointi,kyllä puu kulkee.
Booria olen laittanut pellonmetsitys alueille kuuselle.0,5m-8metrisiä olen lannoittanu ja saanut selkeästi kasvunlisää ja yksilatvaisuutta -monilatvaisuuden sijaan. neulasnäytteellä ravinnetilanteen olen selvittänyt suurimmalta osin.nyt on taas aika miettiä lannoituskohteita tälle vuodelle.