Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Joo aivan, Pentti: kehitysluokkamalli on varmaan käytännössä aika lähellä max jatkuvasti ylläpidettävää hakkuukertymää. Nykyinen metsälaki ei enää maksimoi puuntuotantoa, vaan jättää metsänomistajalle enemmän harkinnanvaraa päätehakkuun ajankohdan suhteen. Pystyy hyödyntämään puun hinnan vaihtelut ja tekemään isompia leimikoita, kun jonkun kuvion voi päätehakata nuorempanakin. Ajankohtaa voi haarukoida myös arvokasvun avulla.
Syy miksi ikäluokkajakauma on juuri nyt keskustelussa tapetilla on siinä, että metsämme ovat vanhenemassa, eli hyvästä ikäluokkajakaumasta ollaan siirtymässä huonompaan.
YLE on tänään sunnuntaina korjannut uutistaan, jossa Kotiaho kommentoi Mäki-Hakolan sanomisia A-studion ohjelmassa. Uutinen herätti paaljon polemiikkia ja sai palautteita. Hyvä näin.
Pitää Pentti erottaa maksimikasvu ja maksiminielu. Katso Lauri Mehtätalon esitys Tieteen päivillä Tiedekulmassa.
Maksimikasvu saavutetaan silloin kun koko metsäala on nopeimman kasvun ikäluokassa. Tämä ei ole käytännöllistä metsätalouden järjestämisen kannalta.
Maksiminielu saavutetaan kun jätetään koko vuotuiskasvu hakkaamatta. Tämäkään ei ole kovin käytännöllistä ja johtaisi pitkään jatkettuna metsän vanhenemiseen ja nielun pienenemiseen. Nielu voi tällöin mennä nollaan ja myös negatiiviseksi, jos hakkuut tai metsätuhot ovat suuremmat kuin kasvu, kuten Saksassa kävi. Kestävyyden kannalta kannattaa siis tavoitella suurinta ylläpidettävissä olevaa hakkuukertymää.
Ollikainen vs. Taalas. Viimeistään tästä näkee että herroilla ei ole suuria linjaeroja. Taalaskin painottaa nyt tekemättä jääneitä maankäytön ja metsäkadon toimia. Mistä johtunevat. Aikaan ei saanut Marinin hallitus eikä Orpon juuri mitään. Onko jarruna maa-ja metsätalousministeriö?
Yksi selkeä tavoite on monimuotoisuus: mm. säästöpuut, puulajien määrä ja lehtipuuosuus. Toinen on sellainen runkoluku, jolla päästään taloudellisesti kannattavaan ensiharvennukseen. Kolmas on yksittäisen puun latvuksen säilyminen riittävän suurena, jotta kasvu ei hiipuisi ennen aikojaan vaan jatkuisi pitkään.
Ville Voipio, Teknologiateollisuuden uusi pj ja yksi Vaisalan omistajista, pohtii kasvua Hesarissa. Parannuskeinoksi hän ehdottaa panostusta tutkimukseen ja kehitykseen osinkojen sijaan.
Datakeskusinvestointeja Voipio pitää alhaisen jalostusarvon tuotteena.
”Vaisala on siitä harvinainen pörssiyhtiö, että se on aidosti kasvuyhtiö. Vuosina 2017–2023 yhtiön liikevaihto kasvoi 62 prosenttia. Vaisalan liikevaihdosta noin 13 prosenttia käytetään tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Henkilöstöstä tki:n parissa on peräti 28 prosenttia. Vaisala tekee muun muassa säähavaintolaitteita ja työllistää runsaasti esimerkiksi fyysikoita ja kemistejä.”
