Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Eikös hakkuusuunnitelmassa lukenut että säästöpuut suojakaistalle. En tiedä riittääkö sitten ne.
Ehkä ymmärsin hussea omalla tavallani, mutta en ole kaikesta täysin samaa mieltä.
Metsänomistajat eivät ole yhtenäinen ”pottumonttuporukka”, vaan monimuotoinen ja monitavoitteinen. Tällä palstalla on jäseniä, jotka ovat muita korostetummin metsätaloushenkisiä (TA:n termiä lainaten). Tämä on kuitenkin ”vain” keskustelupalsta, jossa on oltava tilaa erilaisille mielipiteille. Keskusteluista saadaan tietoa siitä mitä tiedontarpeita metsänomistajilla on ja osataan sitten kirjoittaa lisää niistä aiheista. Vastaavasti käytännön osaajat täydentävät kokemustietonsa samaan soppaan.
Raakkujen tarpeista voi olla hyvinkin tutkimustietoa, mutta lehdistössä sitä tietoa ei ole ollut esillä. Tästä voi johtua esimerkiksi se palstalaisten käsitys, että suositukset suojakaistoista eivät perustu kovaan tieteeseen vaan ne on laitettu varmuuden vuoksi leveiksi.
Kai pottuilijatkin varmaan uskovat, jos näyttöä esitetään – esimerkiksi leveiden suojakaistojen tarpeesta. Voi kyllä olla että tuo tarve tulee jo lohikalojen tarpeista. Raakkujoissa kannattaisi ehkä tutkia pikkuraakkujen esiintymistä eri oloissa, niin saisi kuvaa populaation uusiutumisesta.
Olen Mm kanssa samoilla linjoilla: kaikki menetelmät kannattaa pitää repertuaarissa ja opetella. Osa metsänomistajista kaihtaa avohakkuuta ja heidän osuutensa lienee kasvussa. Sekamalli voi tarkoittaa esimerkiksi sitä että hakkuualueelle jätetään enemmän puita pystyyn. Esimerkiksi itselläni jäi hyvin tiuha männyn siemenpuusto Natura 2000 -kallioalueelle; saa nähdä nyt taimettuuko itsekseen… ei ainakaan pitäisi heinittyä noilla tiheyksillä varsinkaan kun ei ole muokattukaan.
MTK:n huolena on, että kustannukset 50 metrin suojavyöhykkeestä valuvat kannettavaksi metsänomistajille, jotka eivät voi myydä suojavyöhykkeellä sijaitsevaa metsää.
Mykkänen ei halunnut tiedotustilaisuudessa arvioida sitä, saavatko metsänomistajat metsäyhtiöiltä mitään korvauksia raakkuvyöhykkeelle jäävistä puista. ”En lähde mestaroimaan puukaupan ehtoja, jotka ovat sinänsä myyjän ja ostajan sovittavissa, kuten on olleet tähänkin asti. … Sinänsä tähän toki liittyy myös se, että miten me kehitämme luonnonarvomarkkinaa siihen suuntaan, että myöskin metsänomistaja saa luonnonarvoille arvon”, Mykkänen jatkoi.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010688246.html
Eli raakkuvyöhykkeestään voisi saada korvauksen luonnonarvomarkkinoilta. Jatkuvan kasvatuksen vaikutusta raakkuihin kannattaisi myös selvittää vaihtoehtoisena toimintamallina. MTK muistutti kuitenkin: tässä tapauksessa vahingon aiheutti raakkujoen ylitys eikä suojavyöhykkeen puute.
Lisää aiheesta illan A-studiossa.
Juu monimuotoisuus kasvaa samalla. Se on se Tahvosen tekoälyn ehdotus: avohakkuu ja harventamatta siitä etiäpäin. Entä jos säännöt muuttuvat kesken kaiken ja kompensaatiomarkkina ei enää maksa tälle metsälle vuokraa? Silloin on käsissä metsä joka on teollisuuden näkövinkkelistä vähäarvoinen. Vertaa Kanadan ja Venäjän nykyisiin luonnometsiin.
Se on hyvä kysymys mitä hyötyä siitä on kenellekään, jos osalle metsänomistajista meillä maksetaan siitä että eivät hakkaa, jos yhdestä kohtaa hakkaamatta jätetty puu ostetaan kuitenkin teollisuudelle jostain toisesta kohtaa. Hiilikorvausta voisi ehkä kuitenkin saada metsien kasvun lisäämisestä, eli vaikkapa metsityksestä tai puutuhkalla lannoittamisesta.
Monimuotoisuutta ja biomassaa voi kasvattaa harventamattomassa nuoressakin metsässä: tapahtuu itseharvenemista ja tulee lahopuuta. Tällaiselle alueelle voitaisiin maksaa ekologista kompensaatiota vanhojen metsien arvokohteiden lisäksi. Itselläni on yksi tällainen kuvio: aikoinaan ojitettu kosteikko, ojat tukossa, nyt lehtipuuvitelikko jota en harvenna, vaan se saa tuottaa lahopuuta ja odottelen jos valkoselkätikka jossain vaiheessa löytäisi sinne…
