Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
2050. Linkissä asiaa mm. lentoliikenteen alkavasta päästökaupasta. Lentokoneisiin halutaan uusiutuvaa polttoainetta. Mahdollisuus Nesteelle?
”Euroopan parlamentti hyväksyi Euroopan ilmastolain, joka nostaa EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteen aiemmasta 40 prosentista 55 prosenttiin ja tekee ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä laillisesti sitovan tavoitteen.”
Em. YLE-linkissä: ”Kasvaessaan kasvillisuus alkaa sitoa hiiltä, mutta vasta parinkymmenen vuoden kuluttua avohakkuusta saavutetaan hetki, jolloin sidonta on kumonnut hakkuun aiheuttaman päästön ja hakkuuala alkaa jälleen toimia hiilinieluna”, kertoo Kotiaho.
Vaikea sanoa mitä tuossa on ajateltu, mutta ei ehkä sitä mitä pitäisi, eli hetkeä jolloin vuotuinen sidonta on yhtä suuri kuin vuotuinen päästö. Kumulatiivisia kertymiä ja päätehakkuun aiheuttamia päästöjä ja maaperänieluja kannattaa verrata kiertoajan mittaisena aikana ja monen metsikön tasolla. Avohakkuu aiheuttaa suuren kertasyötteen maaperän karikenieluun jos tähteitä ja kantoja ei kerätä. Hakkuualalta poistuu silloin vain runkopuu.
Itselleni aloitteessa on olennaista myyjän tiedonsaannin varmistaminen, joka voisi johtaa parempaan puukauppojen kilpailutukseen. Hyödyllinen seuraus puukauppa-alan pohdinnasta olisi vähintäänkin myyjien parempi tietämys alan nykykäytännöistä. Kuten olette huomanneet, minäkin olen välillä ulalla, ja keskiverto etämetsänomistaja vielä minuakin enemmän. Varsinkin jos ei lue Metsälehteä.
Lukaseppa Rane mitä kirjoitin ilmastoasiasta hiilinieluketjuun. Riittävä määrä tiukkaa suojelua kuuluu myös hyvään metsänhoitoon, yleinen metsien vanhentaminen ei, ja on eri asia. Avohakkuista olen samaa mieltä: ne tarvitaan ehdottomasti mukaan repertuaariin. Jotkut vaan edelleen näpertelevät sen kanssa meneekö palautumiseen avohakkuusta 10 vai 20 vuotta.
Kiitos taas Mikolle hyvästä pulmien taustoituksesta, eli Jyri Seppälän haastattelusta Metsäuutisissa.
Ilmastopaneeli toivoo EU:n jatkavan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, mutta sen käytännön toteutustapa on tällä hetkellä auki. Mitään varmoja miljardilaskuja ei ole näillä tiedoilla tulossa. Vaikka muissa maanosissa lipsuttaisiin rintamasta, EU voi jatkaa vihreän siirtymän tiellä kohti hiilineutraaliutta, mutta tasapainoisesti taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset huomioiden.
Seppälä muistutti että meillä on hyvät metsänhoidon suositukset, ja olisi eduksi että niitä noudatettaisiin. Suositeltavat taimikonhoidot, harvennusvoimakkuudet, päätehakkuun ajankohdan arviointiperusteet ja kunnostusojituskelpoisuudet löytyvät sieltä. Ainakin kolme metsien tulevaa kasvua vaarantavaa riskiä on toteutumassa: ikärakenteen vanheneminen, kaarnakuoriaistuhojen yleistyminen ja yksittäisten puiden latvusten supistuminen. Kenties myös kuivien vuosien yleistyminen ja talvimyrskyt roudattomana aikana. Suositusten ja sertifikaattien mmukaisesti hoidettu metsä kestää riskejä paremmin.
Hakkuiden vaikutus riippuu paitsi kokonaistasosta, myös niiden kohdentumisesta: millaisia metsiköitä harvennetaan ja päätehakataan ja missä päin maata alueellisesti. VMI-tulokset näyttävät, että Etelä-Suomen maakunnissa hakataan yli kestävän puuntuotannollisen tason ja Pohjois-Suomessa selvästi sen alle. Avohakkuiden määrä on ollut pitkään samaa tasoa. Jos se jatkuu samanlaisena, se kai johtaa ikäluokkien pinta-alojen tasapäistymiseen eli ns. optimaalisesta kehitysluokkajakaumasta siirytään ns. normaalimetsään?
