Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Itse olen epäillyt puiden epätasaisen oksaisuuden tulevan rivi-istutuksessa ongelmaksi, eli että oksat ovat paksummat sivuilla kuin rivin suunnassa jossa tiheys on suuri. Mutta vaikutus riippuu siitä onko sivuttaisvarjostusta tarjoavaa lehtipuustoa tarjolla. Logistiikan kannalta varmaan ihan ok vaihtoehto, mikäli puun laatu pysyy hallinnassa.
Luetaanpas Suomen Riistakeskuksen aviisia Metsästäjä.
Uutisia lehdestä Metsästäjä 6/2024. MTK:n edustajaksi keskuksen hallitukseen on valittu Timo Leskinen alkaen 1.1.2025. Droonien käyttö on tulossa sallituksi vieraslajipyynnissä.
Asiaa ruokinnoista ja riistapelloista sivulla 26: ”Voitaneen sanoa, ettei eteläisessä Suomessa valkohäntäpeuran tukiruokinnalle ole enää perusteita”. Siinä se, Suomen Riistakeskuksen kanta.
Ruokinnoille tarjotaan vaihtoehdoksi riistapeltoja, jotka pakottavat ainakin valkohäntäpeurat päiväaktiivisemmiksi ja siten helpommin metsästettäviksi – vaikkakin eläimet ovat pellolla enemmän hajallaan kuin ruokintapaikalla. Runsaslumisina talvina ruokintapaikan paljon eläimiä yhteen paikkaan keräävä houkutteluruokinta lienee hyvin tehokas metsästyksen mahdollistaja.
Jep, puunhalaajalla on hyviä kysymyksiä. Käytäntö muotoutuu nyt johonkin suuntaan sen jälkeen kun tiedot siirtyvät. Laji.fi tietokannan tiedon laatua en osaa arvioida. Olisiko järkevä linja sellainen, että jos laji tai sen jättämiä jälkiä ei ole enää havaittavissa niin sitä ei tarvitse huomioida. Lisäksi voisi ajatella huomioitavan selkeät elinympäristöt kuten liito-oravan tai petolintujen pesäpuut. Mutta näihin tulee varmaan tietävämmiltä tahoilta linjaukset.
IMF:n mukaan Suomen pitäisi vakauttaa julkista taloutta ja kääntää velkasuhde, lisätä työvoimaan osallistumista ja poistaa yritysten kasvun esteitä.
Etelä-Suomessa keskikasvu on Päijät-Hämeessa metsämaalla 7,5 m3/ha vuodessa. Myös puuston keskitilavuus metsämaalla etelässä aika muhkea, 150 – 170 m3/ha kaikki kasvupaikat huomioiden.
Puiden kuolleisuuden kasvu on huolestuttava ilmiö. Varsinkin kun syy on hämärä.
Taimi kasvaa eksponentiaalisesti eikä lineaarisesti. Siksi 1 motin vuotuiskasvun saavuttamiseen ei mene montaa vuotta ainakaan Etelä- ja Keski-Suomessa yleisillä kasvupaikoilla eli tuoreilla kankailla. Ensimmäisen 10 vuoden keskikasvu on maltillisesti arvioiden luokkaa 5 m3/ha vuodessa, parhailla kasvupaikoilla 10 m3/ha vuodessa. 5 mottiin pääsy tarkoittaa että (hihasta arvioiden) ensimmäisen 5 vuoden aikana taimijoukon on kiihdytettävä vähintään sinne 1 motin kasvuun per hehtaari, muuten ei 5 motin keskiarvoon päästä 10 vuoden aikamatkalla.
Vai onko jollain parempia (analyyttisiä) arvioita käyttäen vaikka eksponentiaalisen kasvun yhtälöä?
Tappio on henkilökohtainen asia. Ensin on tiedettävä omistajan tuottotavoite. Jos se täyttyy, tappiota ei synny. Jatkuvan kasvattaja tuottotavoite on ehkä usein korkeampi kuin jaksollisen kasvattajan?
Kommentti HS.
”Soiden hiilijutut eivät todellakaan ole yksiselitteisiä. Suoseuran nettisivustolla voi käydä ihmettelemässä tutkimustuloksia.
Ympäristön pilaaminen jäänee Kärkkäiseltä vähäiseksi. Suo oli jo aiemmin osittain ojitettu (jos median tietoja on uskominen), eli tätä ei voida pitää luonnontilaisena kohteena. Myös vesistöpäästöjen lisäykset verrattuna luonnonhuuhtoumaan jäävät pieniksi, jos on tehty asianmukaiset vesiensuojelun rakenteet.
Pahimmat ilmasto- ja vesistöpäästöt tulevat turvetuotantoalueilta ja turvepelloilta, silloin kun aluetta muokataan vuosittain. Pintavesien laatupalvelun kartoilla tämä näkyy siten, että Pohjanmaan joet ja turvetuotantoalueiden ympäristöt erottuvat laadultaan kaikkein heikoimpina pintavesinä. Kts. lähemmin vesi-sivustolta VECLIMIT-mallin tuloksia.
Hiilen sidonta on kysymysmerkki. Suolla kasvaa pieniä puita ennen ojitusta, vaikka turvekerros on ainakin jutun kuvituskuvassa matala, ehkä 0,5 metriä. Voisi epäillä ravinteiden puutetta tai epätasapainoa, eli ilman lannoitusta puusto ei ehkä lähde kunnolla elpymään.
Jälkikäteisen ojitusluvan hakemisen sijaan voitaisiin ojittaja velvoittaa tekemään vesiensuojelun rakenteet, jos ne nyt kiireessä unohtuivat.”
