Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Stubb ehdottaa YK:n turvallisuusneuvoston jäsenmäärän kasvattamista. Itse poistaisin pysyvät jäsenyydet ja muuttaisin ne eri maissa kiertäviksi. Maanosilla voisi olla kiintiöt: 1 jäsen Euroopasta, 1 Afrikasta, 2 väkirikkaasta Aasiasta (ml. Oseania) ja 1 Amerikoista.
Ihan hyvä kooste salaliittoteoriasta. Tuohon Niinistön loppulausumaan uskon, koska talous ja väestö kasvavat nyt pääosin muualla kuin kehittyneissä maissa. Siitä tulee rahan ja vallan uusjakoa kyllä. EU:n tulevaisuus? Se on EU-kansalaisten käsissä. YK myös edelleen hyvin tarpeen, mutta ei maailman hallituksena, vaan maailman hallitusten yhteistyöelimenä.
”Suomessa pohditaan todella vähän, mitä maailman aluillaan oleva uusjako tarkoittaa meillä ja Euroopassa. Puhemies Sauli Niinistön mielestä nyt olisi ehdottomasti syytä pohtia, miltä maailma näyttää 15 vuoden kuluttua.
– Se on varmaa, että se näyttää aivan toiselta kuin nyt. Edessä on väistämättä mullistusten aika: talouden, vallan ja rahan uusjako, puhemies sanoo.”
Sauli Niinistö 2007
Olisiko se kehuttu YLE:n ohjelma tämä A-studio, aiheena Naton ydinaseharjoitus?
Soiden ojitus on muuttanut laskennallisesti turvetta puuksi valtavia määriä. Hiili on ikään kuin siirtynyt paikasta toiseen. Kyseessä on kuitenkin eri molekyylit: puut nappaavat yhteyttäessään hiilen ilmasta. Turpeen hiili vapautui ilmaan eikä siirtynyt suoraan puihin. Joidenkin arvioiden mukaan suometsätalous pääsee päästöissä yleensä kuitenkin aina plussalle – näin voi ollakin, jos huomioidaan luonnonsoiden metaani. Vähätuottoiset suot olisi kyllä voitu jättää ojittamatta. Enemmänkin turvetta olisi voitu polttaa suoraan energiaksi eikä kierrättää niin paljon puuksi, jotka päätyvät sitten lopulta energiaksi, mutta on näin toimien saatu paljon työtä ja tuloja maaseudulle.
No joo, on se totta että rahalla saa ja hevosella pääsee. Demokratioissa on periaatteessa valta kansalla eli kansanvalta, mutta käytännössä ’neljäs valtiomahti’ lienee pääoma eikä lehdistö.
Joillekin reset eli uudelleen aloitus tarkoittaa demokratiasta pois pääsyä ja toisille kestävää elämäntapaa eli kohtuullistamista. Se vain ei kapitalistille sovi kun se tarkoittaisi voitoista tinkimistä.
Ovatko lehdot ja harjut hakkuilta suojassa? En tiedä onko nyt mitään estettä käsitellä niitä talousmetsien osalta juuri niin kuin haluaa. Puustoisilla ojittamattomilla soilla on myös merkitystä ja ne ovat EU:n erityismielenkiinnon kohteena, joten ei soita kannata rajata kokonaan pois. ’Kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla’ on myös erikseen mainittu suojelukohteena.
Välttämättä uhanalaisten lajien pieni määrä uhanalaislistoissa ei takaa sitä että tilanne olisi hallinnassa. Metsissä voi olla sukupuuttovelkaa joka on hiljalleen realisoitumassa: lajien tila heikkenee edelleen, ellemme tee kehitystä kääntäviä toimia. Erityisessä häviämisriskissä ovat metsien osalta etelässä vaateliaat vanhojen metsien lajit ja lehtojen lajit, joilla on hyvin vähän elinympäristöä jäljellä ja ne ovat toisistaan eristyneissä saarekkeissa. Esimerkiksi kuukkeli, jolta juuri hakattiin metsää eräällä sen eteläisistä viimeisistä esiintymisalueista Savossa?
Metsien uhanalaisista elää siis 45 % ensisijaisesti lehdoissa, ei kaikista uhanalaisista, kuten virheellisesti väitin. Eli lehtojen ja perinneympäristöjen suojelu ei auta 70 prosenttia lajeista vaan pienempää määrää.
Kertauksen vuoksi Halmeen ja Nirhamon sitaatti: ”koska tiukasti suojellut metsäalueet vääjäämättä muuttuvat ajan myötä kohti luonnontilaa, jolloin ne sisältävät niin nuorten, vanhojen kuin niiden väliltä olevien metsien piirteitä, kuitenkin niin että vanhojen metsien rakennepiirteet ovat vallitsevia”.
Eli puute joka meidän tulee korjata metsissämme: niihin tulee lisätä vanhojen metsien rakennepiirteitä. Ne onkin jo aika pitkälle sisällytetty metsäsertifioinnin ohjeisiin.
Lisää paasausta suojakaistoista.
”Jos jutun kuvituskuvassa olevan alueen omistaja on mukana metsäsertifikaatissa, hän on selkeästi rikkonut sopimusehtoja. Olisiko syytä erottaa metsänomistaja määräajaksi sertifikaatista?
Jos sertifikaattia varmentava auditoija huomaa maastossa tällaisen alueen, ko. alueen ryhmäsertifikaattiin tulee merkintä poikkeamasta ja sertifikaatin haltijan on esitettävä korjaavat toimenpiteet. Se voisi olla tässä tapauksessa metsänomistajien parempi koulutus ehtoihin? Kohteita voidaan nykyään etsiä satelliittikuvista ja tarkastaa lennokeilla, joten kiinni jäämisen riski on varmaan korkea.
Tutkimusta joka puoltaisi 45-50 metrin suojakaistoja raakuille en ole nähnyt, onko sellaista? Entä muut maat, joissa raakkuja esiiintyy, millaisia maankäytön ohjeistuksia niissä on?
Ely-keskus on päässyt toistaiseksi pälkähästä: en ole nähnyt sitä syytettävän vahingosta, vaikka juuri se alun perin antoi luvan Hukkajoen ylitykseen, joka aiheutti vahingon – ei suojakaistojen puute. Kyseessä oli siis vahinko jonka aiheutti puutteellinen paikkatieto. Sen voi estää tulevaisuudessa vain parempi paikkatieto ja tiedon kulku. Olisi reilua antaa raakkutieto metsänomistajille, mutta sen ei tarvitsisi olla julkista kaikille.”
