Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Jonkun verran tutulta kuulostaa. Em. linkistä: ”Kun ei voi tietää, mikä asia on kellekin hirveän herkkä, niin moni tutkija on sitten mielummin hissun hiljaa eikä osallistu keskusteluun.” Tämä johtaa sitten tutkimusaiheiden valintaan ja saadun tutkimustiedon heikompaan käyttöön päätöksenteossa. Tieteen käyttöön saaminen on aivan riittävän vaikeaa ilman asiatonta tekemiseen puuttumistakin. (Mutta hei, te eläkeläiset ruudun äärellä: teillä ei ole enää mitään menetettävää, joten alkakaapas ottaa kantaa!)
Aika lailla edellisen kommenttini kanssa samaa sanomaa kertova artikkeli Hesarissa – jo vuonna 2019. Kirjoittajana Pekka Juntti, Muuttuva metsä -kirjan toinen toimittaja.
Paljon edistystä asiassa ei ole tapahtunut 5 vuodessa. Nyt olisi kuitenkin rahoitusta tarjolla Metkassa: suometsänhoidon suunnitteluun saa tukea ja lisäksi luonnonhoitohankkeisiin. Soiden ennallistaminen on kohta pääsemässä vauhtiin, ehkä myös jatkuva kasvatus?
”Bisin ideoimassa ”kosteikko-Metsossa” maksettaisiin rahaa siis vesiensuojelusta. Metsänomistaja, jonka maille ojitus päättyy, saisi täysimääräisen korvauksen siitä, että menettää metsäalaansa kosteikolle. Samalla metsäluontokin kiittäisi, sillä Suomen luonnossa on nykyään ojitusten takia aivan liian vähän monimuotoisuutta tukevia kosteikoita.”
Pefc-stardardista lainaus. Kurki esitti että harjut ja lehdot ovat jo hyvässä suojassa metsätaloustoimenpiteiltä. Minä väitin että ei ole estettä käsitellä harjuja ja lehtoja kuten haluaa. Laissa ei olekaan tähän estettä. PEFC-sertissä kuitenkin on rajoituksia lehtojen ja muutamien muiden luontotyyppien käsittelylle. Harjumetsiä ei sertissä mainita.
”8.11 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään
8.11.1 Metsien hoito- ja käyttötoimenpiteet suunnitellaan ja tehdään siten, että seuraavat vaatimukset toteutuvat:(Lyhennetty osuus: a. metsälain, b. ls-lain ja c. vesilain kohteita.)
d) Lisäksi toimenpiteissä säilytetään jäljempänä lueteltujen luonnonsuojelullisesti arvokkaiden elinympäristöjen biologista monimuotoisuutta luonnehtivat ominaispiirteet. Elinympäristöt ovat tärkeimmiltä ominaispiirteiltään luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia, selvästi maastossa havaittavia ja tunnistettavissa olevia.
Kohdan d) luonnonsuojelullisesti arvokkaat elinympäristöt, niiden tärkeimmät säilytettävät ominaispiirteet ja keinot näiden ominaispiirteiden säilyttämiseksi ovat (osittain lyhennetty luettelo):
1. Supat ja luontaisesti puuttomat tai vähäpuustoiset paahderinteet
2. Ojittamattomat korvet
3. Ojittamattomat lettorämeet ja ruohoiset sararämeet
4. Lehtipuuvaltaiset lehdot
Kriteerissä tarkoitettujen, taimikkovaihetta vanhempien lehtojen tärkein säilytettävä ominaispiirre on useasta puulajista koostunut lehtipuuvaltainen puusto. Kasvatushakkuissa toimitaan siten, että lehtipuuvaltaisuus säilyy ja monimuotoisuudelle arvokasta puustoa säästetään.
5. Puustoltaan vanhat metsät
6. Luonnontilaiset tulvametsät ja metsäluhdat
Mikäli tässä kohdassa 8.11.1 tarkoitettujen arvokkaiden elinympäristöjen pinta-alaosuus on yli viisi prosenttia metsänomistajan omistaman ja sertifioinnin piiriin kuuluvan metsä- ja kitumaan pinta-alasta, voidaan kohdassa d) lueteltuja kohteita kohdan 5 puustoltaan vanhoja metsiä lukuun ottamatta jättää vähimmäispinta-alaosuuden ylimenevältä osalta edellä esitettyjen toimenpiderajoitusten ulkopuolelle.”
Raakkua koskeva osio:
8.12 Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan
Summa summarum. Vanha metsä on siis suojeltava pinta-alasta riippumatta ilman korvausta. Vanha metsä on vanhaa, lahopuustoista, erirakenteista ja siitä puuttuvat pääosin hakkuiden jäljet kuten kannot. Mielestäni nämä yli 160- (etelässä) tai yli 200-vuotiaat (pohjoisessa) metsät pitäisi kyllä kaikki lunastaa valtiolle!
Ihan hyvä kooste salaliittoteoriasta. Tuohon Niinistön loppulausumaan uskon, koska talous ja väestö kasvavat nyt pääosin muualla kuin kehittyneissä maissa. Siitä tulee rahan ja vallan uusjakoa kyllä. EU:n tulevaisuus? Se on EU-kansalaisten käsissä. YK myös edelleen hyvin tarpeen, mutta ei maailman hallituksena, vaan maailman hallitusten yhteistyöelimenä.
”Suomessa pohditaan todella vähän, mitä maailman aluillaan oleva uusjako tarkoittaa meillä ja Euroopassa. Puhemies Sauli Niinistön mielestä nyt olisi ehdottomasti syytä pohtia, miltä maailma näyttää 15 vuoden kuluttua.
– Se on varmaa, että se näyttää aivan toiselta kuin nyt. Edessä on väistämättä mullistusten aika: talouden, vallan ja rahan uusjako, puhemies sanoo.”
Sauli Niinistö 2007
Olisiko se kehuttu YLE:n ohjelma tämä A-studio, aiheena Naton ydinaseharjoitus?
Soiden ojitus on muuttanut laskennallisesti turvetta puuksi valtavia määriä. Hiili on ikään kuin siirtynyt paikasta toiseen. Kyseessä on kuitenkin eri molekyylit: puut nappaavat yhteyttäessään hiilen ilmasta. Turpeen hiili vapautui ilmaan eikä siirtynyt suoraan puihin. Joidenkin arvioiden mukaan suometsätalous pääsee päästöissä yleensä kuitenkin aina plussalle – näin voi ollakin, jos huomioidaan luonnonsoiden metaani. Vähätuottoiset suot olisi kyllä voitu jättää ojittamatta. Enemmänkin turvetta olisi voitu polttaa suoraan energiaksi eikä kierrättää niin paljon puuksi, jotka päätyvät sitten lopulta energiaksi, mutta on näin toimien saatu paljon työtä ja tuloja maaseudulle.
