Tämmöinen viisaus osui silmään tänään.

Maailmassa esiintyvä paha johtuu melkein aina tietämättömyydestä ja ellei hyvään tahtoon liity asiantuntemusta, se voi saada aikaan yhtä paljon vahinkoa kuin pahuus. (Albert Camus: Rutto)

Nyt tuli ensimmäinen tutkijan kannanotto että 50 metriä olisi hyvä suojakaista (Metsäuutiset).

140ärrä, riippuu alikasvoksen laadusta voiko sitä käyttää. Eli ei voida antaa yleispätevää suositusta. Yleensä koivun tai männyn alla kasvava kuusialikasvos on hyväkuntoisempi. Kuusen alla kasvava voi kärsiä valon puutteesta ja voi olla tyvilahon saastuttama jos sitä paikalla on.

Tuo siemenperuna-asia on edelleen kysymysmerkki. Onko jk:ssa löydettävissä sellainen ”sweet spot” jossa sekä kasvu että uudistuminen ovat riittävän hyvät? Mikä on se pohjapinta-ala tai tiheys kullakin kasvupaikalla, puuston rakenteella ja puulajivalikoimalla? Jk-kasvattajat eivät ole vastanneet tähän. Siksi olen ehdottanut että keskitytään kasvattamiseen ja hoidetaan uudistaminen kokonaan tai osittain keinollisesti. Käytetään hyväksi tahallaan tai vahingossa saatu erirakenteisuus yläharventamalla, mutta ei kanneta huolta uudistumisesta. Saadaan arvokasvu pysymään mahdollisimman korkeana.

Ehdotin aiemmin tarkempia raakkuesiintymien kartoituksia yhtenä tulevaisuudessa tarvittavana suojelun keinona. Jos ely ei tiedä itsekään tarkkoja esiintymän rajoja, se voi antaa lainvastaisen ohjeen vaikka kartta olisi mukana. Vai voidaanko vaatia että ennen hakkuuta hakkuuoikeuden haltijan pitää käydä kahlaamassa tai sukeltamassa joella? Muut suojellut lajit voivat olla vielä vaikeampia havaita.

Paljon porua vältettäisiin jos paikalla tehtäisiin ennen hakkuuta maastokatselmus kuten edellä ehdotettiin.

Laidunnuksen vaikutus riippuu eläinten määristä, mutta oletettavasti ne eivät olisi merkittävä tekijä avoimissa alueissa vaan muut luonnonolot. Poro kykenee kyllä jonkin verran haittaamaan suosimiensa kasvien uudistumista. Luonnontilassa meillä olisi kai pohjoisessa tunturipeura, etelämpänä metsäpeura ja hirvi. Lisäksi majava. Noista mammuteista minäkin olen kuullut puhuttavan, nehän ovat sukua norsuille ja norsu kuluttaa paljon kasveja.