Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Malta, Sveitsi, Itävalta, Irlanti, Moldova, Bosnia-Herzegovina, Serbia, Kosovo. Montako sotilasta näistä saa kasaan?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nato
Naton laajentuminen, Ukrainan sulautuminen Pohjois-Atlantin puolustusliittoon, on suora uhka Venäjän federaatiolle, suora uhka suvereniteetillemme”, Lavrov sanoo Reutersin mukaan. Venäjälle ei tule käymään myöskään se, että Nato-maiden joukkoja tulee Ukrainaan esimerkiksi Euroopan unionin tai jonkun toisen lipun alla, Lavrov sanoo.
(Helsingin Sanomat, Ukraina-seuranta)On kyllä kumma käsite tuo suvereniteetti: ikään kuin ketään kiinnostaisi hyökätä Venäjälle, mistään ilmansuunnasta. Rauhan turvaaminen tulee olemaan hankalaa, jos yhdenkään Nato-maan joukot eivät saa osallistua. Euroopasta ei löydy juuri ketään, Afrikasta, Etelä-Amerikasta tai Kiinasta sitten?
Esimerkkiejä kansalaisten lausunnoista, Kangasniemen Huuhtimäen tuulivoimahanke.
”Hanke on täysin idioottimainen. Suurin arvo on
luonnonrauhalla ja ihmisten hyvinvoinnilla, mitä nämä voimalat eivät anna.””DI Hannu Nykänen on tehnyt työuransa VTT:llä ja on Suomen johtavia meluasiantuntijoita. Hannu Nykäsen mukaan kuultavan melun suhteen asutuksen ja lähimmän voimalan minimietäisyydeksi tulisi määrittää 10 kertaa voimalatyypin pyyhkäisykorkeus. Esimerkiksi hankkeen 300 metrin korkeiden tuulivoimaloiden minimietäisyys asutuksesta tulisi olisi 3 kilometriä. Tuulivoima-alueen sisällä olevien voimaloiden tornien minimivälimatkaksi tulisi Hannu Nykäsen mukaan määrittää 8 kertaa roottorin halkaisija, eli tässä Huuhtimäen hankkeen tapauksessa 1,6 kilometriä. ”
Kohta 10. Vaikutukset kiinteistöjen arvoihin.
”Pohjoismaissa ja Euroopassa on viime vuosina tehty useita puolueettomia tutkimuksia siitä, miten jo käynnistetyt tuulivoimalat alentavat niiden läheisyydessä olevien kiinteistöjen ja asuntojen arvoa. Yksi puolueettomasti, perusteellisesti ja kattavasti tehty ja yli 100 000 kiinteistökauppaa sisältävä tutkimus on Ruotsin kuninkaallisen yliopiston vuonna 2021 tekemä tutkimus (professorit Hans Westlund ja Mats Wilhelmsson). Tätä tutkimusta on vaikea kiistää hyvin suuren
kiinteistökauppaotoksen vuoksi. Tämän tutkimuksen mukaan kiinteistöjen arvot alenevat tuulivoimaloiden läheisyydessä aina 8 kilometriin saakka. Kahden kilometrin säteellä kiinteistöjen arvonalenemat ovat luokkaa -19%…-23%, jos kyseisillä alueilla kiinteistöjä edes saadaan kaupaksi. Ja 8 km säteelläkin kiinteistöjen arvonalenemat ovat vielä luokkaa -2%…-6%.Täysin samansuuntaisia tuloksia esittäviä ulkomaisia tutkimuksia löytyy useita muitakin, esim. saksalaisen RWI:n tutkimus vuodelta 2019. On huomioitava, että eräiden muiden eurooppalaisten tutkimusten mukaan (esim. tutkimus London School of Economics vuodelta 2013) suuremmat vähintään 20 voimalan tuulivoimala-alueet laskevat kiinteistöjen arvoa aina 14 km etäisyydelle asti.”
Kokemäellä ilmeisesti kirjoitettu jokin sopimus datakeskuksen rakentamisesta. Sopimusosapuolen historiassa ilmeisesti ollut värikkäitä käänteitä. Jotenkin tuntuu että sähkösopimuksen teossa kannattaa olla näiden kanssa erityisen tarkkana: ei ainakaan luvata takuuhintaa kun kerran saavat jo verohelpotuksia. Sähkö osasta näistä menee ilmeisesti kryptojen louhimiseen eli turhuuteen. Tällaiseen ei pitäisi Suomen luontoa tärvellä.
Minulla sama havainto kuin Kurjella, että sääksi ei tarvitse suojavyöhykettä pesän ympärille. Vesistöissä pesät ovat ainakin Etelä-Konnevedellä (havaintoja 3 kpl) pienillä luodoilla joiden ympärillä on vettä. Myös Sääksisäätiön pesäkameroiden ympärillä näyttää olevan avosuota. Tekopesät voidaan sijoittaa metsätaloudellisesti haitattomasti, siis muualle kuin varsinaiseen talousmetsään.
Mikä suunnan muutos? Jovain pyörii ympyrää jossa ei ole suuntaa. Tai voi olla, mutta kirjoituksista suunta ei selviä, kun ihan kaikki käy. Samassa metsikössä voidaan tehdä kaikkea yhtä aikaa. Perkon linja on selkeämpi: ei avohakkuita, vaan kasvatetaan muutamaa puuta kerrallaan mutta tehokkaasti.
*
Sirpa Pietikäinen tuli valituksi Marttaliiton puheenjohtajaksi. Kuinkas sitten kävikään?
Kirjoitus on osin oikeaa asiaa ja osin kiistanalaista, kuten tämä:
Metsän jatkuva kasvatus vähentää vesistöihin päätyvää kuormitusta, kun vältytään laajoilta avohakkuilta ja maanmuokkaukselta. Metsään jäävä puusto ja puiden juuret sitovat maaperän kiintoainesta, humusta ja ravinteita, eivätkä ne pääse huuhtoutumaan puroihin, jokiin, järviin ja lopulta Itämereen saakka. Näin voidaan elvyttää Suomen vesistöjen tilaa. Vesistöt ovat tummuneet ja rehevöityneet myös suurelta osin avohakkuisiin perustuvan metsätalouden seurauksena.
”Jatkuvan kasvatuksen valtavirtaistuminen muuttaisi jokaisen suomalaisen arkista luontokokemusta. Maisemassa kauaskin näkyvät laajat avohakkuut vähenisivät ja mökkirantojen uimavedet kirkastuisivat”, sanoo WWF Suomen johtava metsäasiantuntija Mai Suominen.
Avohakkuuton metsätalous auttaa myös torjumaan ja hillitsemään ilmastonmuutosta, sillä se säilyttää maaperän hiilivaraston, kun suurin osa metsän puista jää kasvamaan, eikä maaperää tarvitse muokata. Näin maaperän hiili ei karkaa ilmakehään. Maaperän hiilivarasto muodostuu paitsi puiden juurista, myös juuriston kanssa symbioosissa elävästä sienirihmastosta sekä maaperäeliöstöstä. Maaperän hiilinielujen säilyminen auttaa osaltaan Suomea pääsemään ilmastotavoitteisiin.
*
Vesistövaikutus eli vesistöjen osittainen kirkastuminen voi pitää paikkansa turvemaiden ojitusalueiden osalta. Jos jk:lla saadaan pohjaveden pinta ylemmäksi ja turpeen hajoamista hillittyä, vesistöpäästöt voivat alentua, vaikka turvemaan läpi kulkeva sadevesi tummuu aina jonkin verran (luonnonkuormitus).
Maaperän hiilivarastossa sama juttu, korkeampi pohjavesi turvemailla voi auttaa. On kuitenkin epäselvää mikä on kokonaisvaikutus kun sovelletaan jk:ta turvemaalla ja puusto kasvaa sen myötä vähemmän. Entä mikä on kokonaistase kun yhtälöön lisätään tuhkalannoitus?
Kivennäismaiden osalta vaikuttaa toistaiseksi siltä, että jaksollinen avohakkuutalous on hiilitaseen kannalta parempi vaihtoehto. Ravinnehuuhtoumat ovat yleensä pienet, kun aukkojen koko on pieni ja maanmuokkausmenetelmät paljastavat entistä vähemmän maata (mätästys).
Make Europe Great Again. Ihan ei kannata alistua kaikkeen mitä jenkit tarjoavat, mutta Ukraina ei saa sellaista rauhaa kuin haluaisi. Tärkein on kuitenkin rauha ja EU-jäsenyys nyt. Pitemmällä tähtäimellä Putinilla ehkä siintelee mielessä ajatus että Venäjä saisi koko Mustanmeren länsirannan.
Se mikä eniten sekoittaa on termi hiilen sidonta. Sillä voidaan tarkoittaa joko hiilivarastoa tai -nielua. Nielulle on paras käyttää päästölaskennan määritelmää joka on esimerkiksi metsän osalta: vuotuinen kasvu miinus poistumat (hakkuut, hukkapuu ja luonnonpoistuma) eli hiilivaraston vuotuinen lisäys.
