Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tässä keskitytään nyt liikaa lajien määrään. Luontokato ja monimuotoisuus on paljon monitahoisempi ilmiö. On huomioitava yksittäisten lajien tilanne sen laskettavan lajilistan sisällä: uhanalaisluokitus, levinneisyys, rooli ekosysteemissä, lajin populaatiot ja genetiikka, elinympäristöjen määrä ja laatu. Eli se kaikki mitä uhanalaisarvioinnin oppaassa käsketään huomioimaan. Lisäksi on luontotyyppien tilanne ja niiden merkitys Suomen luonnon kokonaisuudessa.
Mutta jos tuo arvio on oikean suuntainen että vain reilu puolet lajeista metsissä olisi luetteloitu (11000/20000) niin lajitieto on tietysti hyvin vajavainen.
Hyvä aloitus Juri! Yksi ilmeinen vastaus metsien hyötyjen kuten hiilen varastoinnin, monimuotoisuuden kohentamiseen ja uusiutuvien tuotteiden tarpeeseen on se että lisätään metsiä ja puuntuotantoa. Meillä Suomessa tähän on hyvin rajalliset mahdollisuudet, mutta jotain voidaan täälläkin tehdä. Globaalisti mahdollisuudet ovat lähes rajattomat.
Eri alueilla pätevät eri keinot. Pohjoismaissa painopiste lienee arvonlisän kasvattamisessa, riittävien hiilinielujen turvaamisessa ja monimuotoisuuden parantamisessa. Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä muualla kuin Pohjoismaissa saavutetaan hyötyjä lisäämällä hakkuita, koska esimerkiksi Kanadassa ja Venäjällä suuri osa hiilinielusta hupenee nyt metsätuhoihin. Etelämpänä kuten Keski- ja Etelä-Euroopassa kannattaisi perustaa uusia metsiä. Tropiikissa suojataan olemassaolevia metsiä haitallisilta hakkuutavoilta ja perustetaan istutusmetsiä.
Aloituksen kysymyksiä pohditaan pohjoisella havumetsävyöhykkeellä raportissa: Enhancing Resilience of Boreal Forests Through Management Under Global Change: a Review.
Artikkelissa jaetaan metsäalueet hoidon intensiteetin suhteen eri vyöhykkeisiin, jotka tuottavat eri ekosysteemipalveluja: talousmetsä (intensive), monitoimialue (extensive) ja suojelu (reserve). Triad-vyöhykkeistämisen nimellä kulkeva menetelmä nähdään keinona lisätä metsien tuottamia kokonaishyötyjä ja parantaa metsien kestävyyttä. Tämä ajattelu tavallaan toteutuu jo valtion mailla Metsähallituksen tekemässä alue-ekologisessa suunnittelussa. Pienemmässä mittakaavassa samoja elementtejä on myös metsä- ja luonnonsuojelulaissa ja metsäsertifioinnissa.
Luulen että olisi mahdollista laskea todennäköiset vesistöhaitat avohakkuualueen ja valuma-alueen ominaisuuksien perusteella, koska valuma-aluetutkimuksia on tehty, esimerkiksi Nurmes-projekti. Lisäksi on tehty ojastojen veden laadun seurantaa. Jos näitä numeroita vertaisi, saisi selville kumpi olisi suhteellisesti tärkeämpää, suojakaistojen leventäminen vai ojien vesiensuojelun parantaminen.
Minilex: ”Edellä mainitun kissan pitämiseen liittyvän velvollisuuden laiminlyönnistä rangaistaan rikesakolla.” Velvollisuudella tarkoitetaan sitä, että kissa ei saa mennä tietyille alueille taajamassa. Ilman omistajan valvontaa tätä on mahdotonta varmistaa, siksi kissa ei voi ulkoilla yksin vapaana. Jos kissalla olisi paikannuslaite, silloin varmistus voisi olla mahdollista: määrittelisi kartalle alueet joiden ulkopuolelle menemisestä laite hälyttäisi. Kiellettyihin kohteisiin menevien kissojen omistajia pitäisi sakottaa, mutta käytännössä poliisi ei ehdi, vaan toimii vasta kun joku valittaa kissasta jos silloinkaan.
Tarkennus: Järjestyslain mukaan taajamassa kissaa ei saa päästää lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikalle, toriaikana torille, tai yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua. Kuntopoluilla ja vastaavilla kissojen tulee ulkoilla kytkettynä. (Järjestyslaki 14 §.)
https://poliisi.fi/blogi/-/blogs/olethan-sina-vastuullinen-kissan-omistaja-
Otetaanko galluppi kun jouduin väittelyyn Facepuukissa. Väite 1: kissa rikkoo lakia kulkiessaan vapaana asemakaava-alueella valvomatta? Totta vai tarua? Väite 2: Kissan voi katsoa heitteille jätetyksi, jos se kulkee valvomatta vapaana, ja ottaa siten kiinni ja viedä löytöeläintaloon? Totta vai tarua?
Kehveli. EU:lla ei ole omia jäsenmaista riippumattomia geopoliitikan tavoitteita, on vain jäsenten yhdessä päättämät tavoitteet. EU:n ulkopuoliset maat pyrkivät itse sisään. Natsismi ja fasismi valloittavat väkivalloin: se on ihan eri asia!
EU ei välttämättä enää tarvitse laajentua sen jälkeen kun koko Balkan ja Ukraina on saatu mukaan. Turkkia ei varmana kannata päästää sisään sotkemaan asioita. Eikä edes kuulu Eurooppaan.
Putinistien mielestä EU, USA, NATO, liberalismi ja demokratia ovat yhdessä absoluuttinen paha. Kehveli voisi täsmentää miksi EU on natsijärjestelmä? Missä on mielestäsi tämän hetken ihanneyhteiskunta? Jos oikein miettii niin ehkä Mauritiuksella: hyvä ilmasto ja elintaso, tietääkseni toimiva demokratia.
Varmaan ketut lisääntyisivät heikommin jos niiden pääravinto myyrät vähenisivät, eli kanalinnut säästyisivät. Tämä tilanne näkyy selkeästi Värriössä josta puuttuvat hakkuut ja metsästys: alue on tunnettu kanalintujen El-Dorado ja Shangri-La. Se on kyllä kumma juttu kun siellä ei ole pulaa pedoistakaan. Aluetta ei voi suoraan yleistää koskemaan talousmetsää kun se poikkeaa niin monin tavoin ympäristöstään.
Mutta heikkenisivätkö metsämyyrän tai peltomyyrän kannat, jos avohakkuut vähenisivät? Nyt on eletty pitkään aikaa jossa avohakkuut ovat olleet melko vakioiset ja myyrien kannanvaihtelut heikot. Mistä johtuu? Kummankaan yleisen myyrälajimme päähabitaatti ei ole avohakkuuala mutta ne käyttävät niitä hyväksi alhaisen petokannan vallitessa. Samaan tapaan sudella: jos sorkkaeläinten kannat alennettaisiin Satakunnassa, sudet eivät alkaisi syömään kotieläimiä, vaan lisääntyisivät heikommin ja muuttaisivat muualle.
