Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kattokaa huviksenne Google Mapsin satelliittikuvaa Niiralan ja Kiteen välillä heti Venäjän puolella: on suoraviivaisen muotoisia isoja hakkuualueita ja lisäksi kapeita kaistalehakkuita. Isojen kuvioiden leveys on luokkaa 100 metriä ja kaistaleet paljon kapeampia, ehkä yhden puun mitta? Eräänlaista pienaukkohakkuuta? Kolmas malli on vielä sitäkin kapeampi kaista, sitä näkyy suoraan Kiteeltä itään. Olisiko luontaisen uudistumisen koe käynnissä?
Luulisi että Kajaani jos tässä siitä oli kysymys olisi sorsille liian kylmä paikka talvehtia joten parempi jos niitä ei houkutella siihen. Muutenkin kannattaisi olla aika pidättyväinen ruokkija kun miettii mitä vinoumia siitä voi eläimistölle aiheutua: käpytikan ja etelän tiaisten kantojen nousu jolloin ne syrjäyttää pohjoisia tiaislajeja. Lisäksi tietysti kauriiden talviruokinta joka mahdollistaa niiden kannan vahvistumisen epäluonnollisen pohjoisessa.
Mulla kävi sama eli ohje on liian pitkä. Olisi ehkä tiivistettävissä muutamaan pääpointtiin? Suuri osahan tuosta on yleistä asiaa, johon hakkuissa joka tapauksessa pyritään, kuten ajourien leveys ja etäisyys, vaurioiden välttäminen ja tiheysohjeen noudattaminen.
Katkontaohje tulee ostajalta joten siihen myyjä ei voi vaikuttaa enää puukaupan tehtyään, mutta kohtuuton ei lopputulos saa myyjällekään olla.
Suojakaistat ja luontokohteet puuttuvat ohjeesta; niistä kuten säästöpuista varmaan monella omistajalla on mielipide miten ne toteutetaan.
Ylimääräinen neuvottelu ja yhteydenpito on pois kuskien työajasta joten hakkuuohje ja kuljetusohje pitäisi olla aika selviä ennen työn aloitusta. Alussa ohjetta voidaan toki tarkentaa ellei jälki miellytä.
PS. Harvoin puukauppaa tekevä, kaukana palstasta asuva tai kokematon myyjä voi käyttää tässä kohtaa apuna mhy:tä.
Keskuskauppakamari ehdottaa, että verotus tapahtuisi vasta, kun perinnön- tai lahjansaaja myisi saamansa omaisuuden ja saisi kaupassa voittoa. (Helsingin Sanomat). Tästä olisi hyötyä metsänomistajille ja perintö/lahja tulisi tasaveroisemmaksi myynnin rinnalle. Mutta voi aiheuttaa myös sivuvaikutuksia; ainakin Ruotsissa on ilmeisesti niin että oman asunnon myynti ei ole verovapaa.
Nordic Business Forum. Nalle Wahlroos haastatteli Mario Draghia, se meni valitettavasti ohi mutta näin Nallen yksilöhaastattelun HS.fi:ssä. Jotenkin ei yllätä Nalle Wahlroosin resepti Euroopan kilpailukyvyn parantamiseen: bisnes, ja siinä nimenomaan ylikansalliset yhtiöt. Julkinen valta ei ilmeisesti ota tarpeeksi riskejä. Jos haastattelu olisi jatkunut, olisi Nallelta voinut kysyä julkisen vallan rahoittamasta koulutuksesta ja tutkimuksesta, josta suuri osa uusista innovaatioista tulee. Niiden rahoitus alkaa tökkiä, jos veroja kovin paljon alennetaan kuten Nalle haluaisi. EU-rahoitteisissa t&k-hankkeissa tarvitaan yleensä kotimainen rahoitusosuus joko yrityksiltä tai tutkimuslaitoksilta.
Kyllähän valtio voisi ostaa meiltä hiilen sidontaa mutta sitten teollisuus saisi vähemmän puuta markkinoilta. Se tulisi kalliiksi kun ensin verorahoilla maksettaisiin metsänomistajille ja lisäksi jäisi teollisuuden kerrannaisvaikutukset pois eli tavallaan kaksinkertainen vahinko. Jos ostetaan hiiltä sen sijaan ulkomailta, tulee vain yksinkertainen vahinko?
Sitä päivää odotan että metsäkadon aiheuttajat joutuvat kompensoimaan aiheuttamansa vahingon. Metsäkatodirektiivikin askartelee navetoiden kanssa ja jättää nämä isommat asiat huomiotta.
Eikös Kone maksa yhteisöveronsa edelleen kuitenkin Suomeen?
Ajattele Kurki ilmakehän kannalta: kaikki se hiili joka on poissa ilmasta, on poissa lämmittämästä. Siksi esimerkiksi Vantaan kaupunginkin piippujen päästä napattu hiili talletetaan johonkin varastoihin joissa se ilmeisesti kivettyy.
Ote eduskuntatalon aktivistiuutisesta:
”EU:n JTF-tukea, eli tukea oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (Just Transition Fund). Tämä vahvistetaan HS:lle myös työ- ja elinkeinoministeriöstä. Rahasto on osa kokonaisuutta, jolla Euroopan unioni pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliustavoitteensa vuoteen 2050 mennessä.
Suomessa näillä rahoilla on kompensoitu turpeen energiakäytön vähentämisestä koituvia sosioekonomisia ja ympäristöllisiä haittavaikutuksia. Suomen saama EU-rahoitus JTF-rahastosta on noin 466 miljoonaa euroa.”
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010720011.html
Kiinnostaisi jos joku tietää mihin JTF-rahaa on käytetty. Tuolla summalla luulisi voitavan tehdä jo paljon. Esimerkiksi auttaa turvetuottajia ja turkisten tuottajia uusiin ammatteihin.
Jutun kommenteista ilmenee myös että vaikka energiaturpeen tuotanto alenee, turvetta nostetaan edelleen mm. aktiivihiilen tuotantoon. Luulisi että piippujen päästä napattu puhdas hiili sopisi siihenkin.
