Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kurjelle kysymys: laskeeko Luke ja Ilmastopaneeli kuluvan sopimuskauden hiilinielut eri tavalla? Niitä laskelmia kai EU seuraa eikä meidän toiveikkaampia laskelmia tällä palstalla.
https://www.hs.fi/suomi/art-2000010724756.html
Tässä ovat 10 elämänlaadultaan parasta maata: Tanska, Ruotsi, Sveitsi, Norja, Kanada, Suomi, Saksa, Australia, Alankomaat, Uusi-Seelanti. Wahlroosillekin kelpaa Ruotsi, vaikka muodon vuoksi kovasti valittaa. Nämä ovat kaikki suhteellisen korkean elintason ja hintatason maita.
Kommentti HS: ”Mitä yhteistä noilla mailla on? Kaikki ovat ns läntisiä demokratioita. Yhtään dystopista diktatuuria tai autoritääristä maata joukossa ei ole. 7 länsieuroopasta ja 2 britannian ex siirtomaita ja yksi ranskan/britannian ex alue.”
Toinen kommentti HS: ”Uteliaisuudesta katsoin saman tutkimuslaitoksen listan parhaista maista. Siinä top 10 oli: Sveitsi, Japani, Yhdysvallat, Kanada, Australia, Ruotsi, Saksa, Iso-Britannia, Uusi-Seelanti, Tanska. Suomi oli sijalla 20. mutta hyvässä joukossa silti.”
Ruotsalaisjätti osti Suomesta padon, joka piti purkaa ympäristönsuojelun nimissä – Se saattaa olla vasta alkua. Ruotsalaispankki SEB:n omistama Locus Energy investoi rahastovaroja uusiutuvaan energiaan ja vihreään siirtymään. Vesivoimaretki Suomeen on nyt ympäristötoimijoiden hampaissa.
Tämän Hesarin pienvesivoimajutun kommenteissa on keskusteltu siitä olisiko käytöstä poistetuista pienvoimaloista sähkön säätövoimaksi silloin kun sähköstä on hetkellisesti kova pula. Itse ehdotin säätövoimaksi muita keinoja kuten kulutusjoustot; ajattelen että ainakin ne joet joihin on ennallistettavissa vaelluskalakannat pitäisi säästää.
Ollikainen ja Kangas kertovat MT:ssä miksi heidän laskelmansa suojelun lisäämisen vaikutuksista kansantalouteen on suuruusluokaltaan oikea. MT:lle kiitos siitä että nämä eivät ole maksumuurin takana. Kaiken kaikkiaan maltillisen suojelupinta-alan lisäämisen vaikutukset eivät olisi dramaattiset. Vaikutuksia voidaan lieventää oleellisesti muun muassa vähentämällä puun käyttöä energiaksi ja nostamalla jalostusastetta (arvonlisää). Lisäksi esitetään näkökohta: jos puunjalostus meillä alenee, arvonlisä kyllä pienenee aluksi, mutta pitemmällä aikavälillä tilalle tulee jotain muuta kun pääoma ja työvoima suuntautuvat toisin.
17.9.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/b1335082-1ed9-4692-a37f-ccc0ebc94585
26.9.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/055d2b16-e680-493f-91c5-c0c62c8c5a04
