Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kokemäellä ilmeisesti kirjoitettu jokin sopimus datakeskuksen rakentamisesta. Sopimusosapuolen historiassa ilmeisesti ollut värikkäitä käänteitä. Jotenkin tuntuu että sähkösopimuksen teossa kannattaa olla näiden kanssa erityisen tarkkana: ei ainakaan luvata takuuhintaa kun kerran saavat jo verohelpotuksia. Sähkö osasta näistä menee ilmeisesti kryptojen louhimiseen eli turhuuteen. Tällaiseen ei pitäisi Suomen luontoa tärvellä.
Minulla sama havainto kuin Kurjella, että sääksi ei tarvitse suojavyöhykettä pesän ympärille. Vesistöissä pesät ovat ainakin Etelä-Konnevedellä (havaintoja 3 kpl) pienillä luodoilla joiden ympärillä on vettä. Myös Sääksisäätiön pesäkameroiden ympärillä näyttää olevan avosuota. Tekopesät voidaan sijoittaa metsätaloudellisesti haitattomasti, siis muualle kuin varsinaiseen talousmetsään.
Mikä suunnan muutos? Jovain pyörii ympyrää jossa ei ole suuntaa. Tai voi olla, mutta kirjoituksista suunta ei selviä, kun ihan kaikki käy. Samassa metsikössä voidaan tehdä kaikkea yhtä aikaa. Perkon linja on selkeämpi: ei avohakkuita, vaan kasvatetaan muutamaa puuta kerrallaan mutta tehokkaasti.
*
Sirpa Pietikäinen tuli valituksi Marttaliiton puheenjohtajaksi. Kuinkas sitten kävikään?
Kirjoitus on osin oikeaa asiaa ja osin kiistanalaista, kuten tämä:
Metsän jatkuva kasvatus vähentää vesistöihin päätyvää kuormitusta, kun vältytään laajoilta avohakkuilta ja maanmuokkaukselta. Metsään jäävä puusto ja puiden juuret sitovat maaperän kiintoainesta, humusta ja ravinteita, eivätkä ne pääse huuhtoutumaan puroihin, jokiin, järviin ja lopulta Itämereen saakka. Näin voidaan elvyttää Suomen vesistöjen tilaa. Vesistöt ovat tummuneet ja rehevöityneet myös suurelta osin avohakkuisiin perustuvan metsätalouden seurauksena.
”Jatkuvan kasvatuksen valtavirtaistuminen muuttaisi jokaisen suomalaisen arkista luontokokemusta. Maisemassa kauaskin näkyvät laajat avohakkuut vähenisivät ja mökkirantojen uimavedet kirkastuisivat”, sanoo WWF Suomen johtava metsäasiantuntija Mai Suominen.
Avohakkuuton metsätalous auttaa myös torjumaan ja hillitsemään ilmastonmuutosta, sillä se säilyttää maaperän hiilivaraston, kun suurin osa metsän puista jää kasvamaan, eikä maaperää tarvitse muokata. Näin maaperän hiili ei karkaa ilmakehään. Maaperän hiilivarasto muodostuu paitsi puiden juurista, myös juuriston kanssa symbioosissa elävästä sienirihmastosta sekä maaperäeliöstöstä. Maaperän hiilinielujen säilyminen auttaa osaltaan Suomea pääsemään ilmastotavoitteisiin.
*
Vesistövaikutus eli vesistöjen osittainen kirkastuminen voi pitää paikkansa turvemaiden ojitusalueiden osalta. Jos jk:lla saadaan pohjaveden pinta ylemmäksi ja turpeen hajoamista hillittyä, vesistöpäästöt voivat alentua, vaikka turvemaan läpi kulkeva sadevesi tummuu aina jonkin verran (luonnonkuormitus).
Maaperän hiilivarastossa sama juttu, korkeampi pohjavesi turvemailla voi auttaa. On kuitenkin epäselvää mikä on kokonaisvaikutus kun sovelletaan jk:ta turvemaalla ja puusto kasvaa sen myötä vähemmän. Entä mikä on kokonaistase kun yhtälöön lisätään tuhkalannoitus?
Kivennäismaiden osalta vaikuttaa toistaiseksi siltä, että jaksollinen avohakkuutalous on hiilitaseen kannalta parempi vaihtoehto. Ravinnehuuhtoumat ovat yleensä pienet, kun aukkojen koko on pieni ja maanmuokkausmenetelmät paljastavat entistä vähemmän maata (mätästys).
Make Europe Great Again. Ihan ei kannata alistua kaikkeen mitä jenkit tarjoavat, mutta Ukraina ei saa sellaista rauhaa kuin haluaisi. Tärkein on kuitenkin rauha ja EU-jäsenyys nyt. Pitemmällä tähtäimellä Putinilla ehkä siintelee mielessä ajatus että Venäjä saisi koko Mustanmeren länsirannan.
Se mikä eniten sekoittaa on termi hiilen sidonta. Sillä voidaan tarkoittaa joko hiilivarastoa tai -nielua. Nielulle on paras käyttää päästölaskennan määritelmää joka on esimerkiksi metsän osalta: vuotuinen kasvu miinus poistumat (hakkuut, hukkapuu ja luonnonpoistuma) eli hiilivaraston vuotuinen lisäys.
2050. Linkissä asiaa mm. lentoliikenteen alkavasta päästökaupasta. Lentokoneisiin halutaan uusiutuvaa polttoainetta. Mahdollisuus Nesteelle?
”Euroopan parlamentti hyväksyi Euroopan ilmastolain, joka nostaa EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteen aiemmasta 40 prosentista 55 prosenttiin ja tekee ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä laillisesti sitovan tavoitteen.”
Em. YLE-linkissä: ”Kasvaessaan kasvillisuus alkaa sitoa hiiltä, mutta vasta parinkymmenen vuoden kuluttua avohakkuusta saavutetaan hetki, jolloin sidonta on kumonnut hakkuun aiheuttaman päästön ja hakkuuala alkaa jälleen toimia hiilinieluna”, kertoo Kotiaho.
Vaikea sanoa mitä tuossa on ajateltu, mutta ei ehkä sitä mitä pitäisi, eli hetkeä jolloin vuotuinen sidonta on yhtä suuri kuin vuotuinen päästö. Kumulatiivisia kertymiä ja päätehakkuun aiheuttamia päästöjä ja maaperänieluja kannattaa verrata kiertoajan mittaisena aikana ja monen metsikön tasolla. Avohakkuu aiheuttaa suuren kertasyötteen maaperän karikenieluun jos tähteitä ja kantoja ei kerätä. Hakkuualalta poistuu silloin vain runkopuu.
