Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Fortum lopetti kivihiilen polton Espoon Suomenojalla viime keväänä. Maakaasua kuluu vielä mutta siitäkin pyritään pois. Varmaan Helsingin suunnitelmat ovat aika lailla samansuuntaiset, eli biomassan polttoa lisätty väliaikaisesti. Vantaalla poltetaan jätteitä ja otetaan hiiltä piipun päästä talteen. Ei täällä olla takapajuloita vaan yritetään kehittyä.
Poiminnat Hesarista:
Taloustieteilijä Mika Maliranta ennustaa talouskasvua Suomeen.
Latinalaisessa Amerikassa ympäristöaktivistit voivat päästä hengestään.
Ennallistamistoimien nettovaikutus on pitkällä aikavälillä positiivinen, joten väliaikainen haitta voidaan hyväksyä.
Metsän hakkuussa epäonnistuttiin Hukkajoella mutta se toipuu, jos perusasiat ovat kunnossa ja haitta väliaikainen. Esimerkiksi ojien laaja kunnostus ilman vesiensuojelun rakenteita olisi pahempi juttu. Menisikö sellainen hanke läpi raakkujen elinalueella – toivottavasti ei enää. Pohjois-Suomen viranomaisten kontolla on niin paljon kaivoshankkeita että ovat varmaan ylikuormitustilassa, eivätkä ehdi joka paikkaan valvomaan.
Supikoira ja raakkujoki on huono yhdistelmä, sitä välttäisin.
Kuitenkin raakkuva pidetään vaateliaana lajina veden laadun suhteen, samoin kuin pidetään vaateliaina sen lisääntymisessä tarpeellisia lohia ja taimenia. Ei anneta ihan vielä synninpäästöä metsätaloudelle raakkujen asiassa. Puroja ja jokia on tutkittu paljon viime vuosina ja raaakkuesiintymiä inventoitu ja uhkatekijät luetteloitu. Hukkajoenkin veden laatu voidaan mitata avohakkuun ylä- ja alapuolelta ja lisäksi sivuhaarat ja ojat. Ei hutkita vaan tutkitaan.
Näyttää mopo karkaavan joillakin oikein huolella.
Onhan yhdyskuntien jätevesien typpeä ja fosforia saatu vähemmäksi, jolloin siinä kohtaa maa- ja metsätalouden hajakuormituksen suhteellinen osuus on noussut. Yhdyskuntien jätevedessä on kuitenkin muita haitta-aineita, joita ei poisteta ja joita ei ole muualla: huumejäämät, hormonit ja muut haitalliset kemikaalit. Mikromuovia taitaa olla tasaisesti kaikkialla. Mitähän se vaikuttaa raakun elimistössä?
Tukin sisäinen laatu on joka tapauksessa ’verhon takana’ eli ostajan riskinä kunnes se sahataan. Tätä riskiä uudistus ei poistaisi. Ostajan ja myyjän etu voisi olla selkeämpi laatumaksutapa, mutta eipä ole edistynyt sekään malli.
Saahan sitä leipoa mutta taikina ei kohotu. Ei ole sellaista puolueet ylittävää kannatuspohjaa kuin Pekka Haavistolla oli. Päin vastoin: Niinistö jakaa ihmisiä samaan tapaan kuin Väyrynen. Ville vaikuttaa nykyään aiempaa fiksummalta, mutta en tiedä onko ajattelu muuttunut vai viestintätaktiikka.
Ni mikä olisi se parempi puukauppatapa: olisiko se Ruotsin mallin mukainen tienvarsikauppa jossa myyjä ilmeisesti maksaa korjuunkin? Mutta voiko vaikuttaa enemmän siihen miten hakataan ja katkotaan?
Jää rungonosahinnoitteluun ainakin se ongelma että ostaja joutuisi maksamaan tukin latvapäästä tukin hinnan, vaikka siitä ei välttämättä synny myyntikelpoista sahetta. Tämä hävikki jää nyt myyjän tappioksi mutta on väitetty että se ei ole yleensä suuren suuri. Tätä palasteluongelmaa ei ole runkohinnoittelussa.