Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 571 - 580 (kaikkiaan 24,351)
  • A.Jalkanen

    Iltalehti: Kirkkonummella susihavainnot räjähtäneet käsiin. Lähimmältä havaintopaikalta Sarfvikista on omaan pihaani vähän yli 3 kilometriä… Kohta ne ovat tuossa Espoon keskuspuistossa. Alkaako koiria hävitä pihoista… pitääkö muuttaa stadiin täältä Espoon perukoilta?

    A.Jalkanen

    En usko tuohon luonnontilaisten metsien köyhyyteen. Siellä on ekologisia lokeroita enemmän kuin talousmetsässä riippumatta metsän iästä. Sen uskon että vanha talousmetsä ei välttämättä ole kovin monimuotoinen.

    A.Jalkanen

    98340 nyt maanantaina 30.9. kello 21:49. Päivitys: 98561 kello 23. Tunnissa tuli 200 lisää. Huomenna menee kevyesti 100000 rikki.

    A.Jalkanen

    Potilaan oma hoitotahto tulisi olla selvillä siinä kohtaa. Silloin annetaan enää oloa helpottavia hoitoja eikä yritetä enää raskaita parantavia hoitoja. Jotenkin näin se hoitotahto voisi mennä. Myös pitäisi olla oikeus päättää päivänsä, jos ne eivät ole enää muuta kuin kärsimystä.

    A.Jalkanen

    Salaojitus saa uuden merkityksen. 😄 Pitäis tehdä pilapiirrokseksi, vaikka Fingerpori.

    A.Jalkanen

    97000 ja noin tuhat kannatusta päivässä lisää eli tällä viikolla menee satatuhatta rikki.

    A.Jalkanen

    Kuulin että Ruotsissa annetaan hoitoja rohkeammin tarveharkintaisesti. Syntyy säästöä ja kärsimys vähenee kun ei hoideta turhaan. Niin kauan kuin vanhus pärjää kotona, saa kaikki hoidot, sen jälkeen ei välttämättä saa, jos katsotaan että ei enää niistä hyödy. Sama koskee varmaan parantumattomasti sairaita nuorempia. Korona-aikaan ei siellä siirretty hyvin vanhoja vanhuksia hoitolaitoksista sairaaloihin, vaan eristettiin ja hoidettiin sinne missä he olivat.

    A.Jalkanen

    Kuten on monesti keskusteltu, oikea ensiharvennustiheys riippuu puulajista, tiheydestä, kasvupaikasta ja omistajan tavoitteista. Esimerkiksi jos aloitustiheys kuusella olisi 1000 kpl plus lehtisekapuustoa, ensiharvennus jäisi tavallaan väliin ja oltaisiin suoraan toisen harvennuksen päätöstilanteessa.

    A.Jalkanen

    Blogissa on laajemmin selitetty miksi hakkuiden vähentäminen meillä saattaisi aiheuttaa haittoja muualla. Toisaalta silloin hakkuiden haitat meidän luonnossamme vähenisivät varmasti. Eli on varma vaikutus ja epävarma vaikutus vastakkain. On varmaan aliarviointia esittää että kiinalaiset tai brasilialaiset eivät osaa perustaa ja hoitaa istutusmetsiä. Brasiliaan on jo julkistettu uusi iso sellutehdashanke.

    https://homotiaisenlaulu.wordpress.com/

    Tässä on hyviä kysymyksiä. Minkälaisia hakkuita pitäisi vähentää, vai pitäisikö hakkuita itse asiassa lisätä? Onhan metsiemme kasvu jo hiipunut alihakkuiden vuoksi.

    Tuo kasvun hiipuminen tulee jatkumaan, kun metsien ikärakenne vanhenee: suuria pinta-aloja vyöryy vähemmän kasvaviin ikäluokkiin lähivuosina. Vanhimmasta päästä pitäisi siis uudistaa, mutta ei hyvässä kasvussa olevaa metsää. Tarpeellisista nuorten metsien harvennushakkuista tulee huolehtia.

    A.Jalkanen

    Jaan monimuotoketjun lisäksi tähänkin opuksen, josta näkyy mm. miten puulajit, luonnonmetsien häiriödynamiikka ja muut olosuhteet eroavat pohjoisessa havumetsässä eri alueilla. Ei kestävä metsätalous ole rakettitiedettä, vaan on täysin mahdollista muuallakin kuin Pohjoismaissa.

    https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-3-031-15988-6_7

Esillä 10 vastausta, 571 - 580 (kaikkiaan 24,351)