Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
En muista joko jaoin tänne (tästä näkyy tiivistelmä ja vähän muuta ilmaiseksi).
Tuossa linjalaskentoihin pohjaavassa tutkimuksessa hömötiaisen kilpailijoiden vaikutus ei siis näkynyt, mutta se ei tarkoita, ettei vaikutusta voisi olla. Kuten Kurki edellä totesi, Iso-Britanniassa sitä pidetään merkittävänä. Siellä on ehdotettu talviruokinnan rajoittamista. Alla tiivistelmä tuoreesta jutusta viime vuodelta. Tässä on ollut tutkittavana paikallinen hömötiaisen alalaji ”kleinschmidti”, jolla on Wikipedian mukaan ruskea selkä ja beigenruskea alapuoli.
Bird feeding and biodiversity: The decline of the Willow Tit
https://www.sciencedirect.com/…/abs/pii/S0921800923002276
”Monitoring data from the British Trust for Ornithology document a decline in United Kingdom (UK) Willow Tit (Poecile montanus kleinschmidti) abundance that has been abrupt enough to be characterized by a catastrophe theoretic model. The reasons for the decline are thought to be some combination of increased nest competition and predation by the beneficiaries of a bird-feeder food subsidy, and habitat loss. A statistically estimated predator-prey catastrophe model is useful in illustrating how habitat loss and species interactions could combine to cause a precipitous population decline, and showing that, if the UK Willow Tit population is to recover, it will likely require both reversals of habitat loss and reductions in food subsidies to its competitors and predators. To achieve the latter, humans may have to collectively introduce rules that reduce the private enjoyment of backyard bird feeding to preserve broader ecological integrity.”
Ylen juttu ylen asiallinen, kommentit taas samaa jaanaamista kuin aina. Tällä hetkellä realistinen suojeluvaihtoehto on ely:n rajaus ja siitä korvaus. Toinen mahdollinen voi olla luonnonarvokauppa. Puun ostajat tuskin lähtevät korvaamaan kaistoja vaikka sopivat niistä ministeri Mykkäsen kanssa.
Lukijan mielipide, Tapani Nikkari (tiivistelmä):
”Metsäasioissa pitää kuunnella myös metsänomistajia. Vain hoidetut talousmetsät varmistavat puuraaka-aineen saatavuuden alan teollisuudelle. Tuloksena on kuitenkin yksityismetsiin syntynyt paras metsänhoidon ja suojelun yhdistelmä, joka huomioi metsänomistajien ja suojelun tarpeet. Mikäli samantapaisiin ratkaisuihin päästäisiin suurissa metsämaissa, ei metsistä aiheutuisi ilmasto-ongelmia.”
Kommentti, Matti Heikurainen:
”Talousmetsien luonnonhoito on tärkeää, ja sitä tarvitaan lisää. Luontokadon kehityssuunnan kääntämiseen se ei kuitenkaan riitä, koska vapaaehtoiset toimet eivät riittävässä määrin auttaisi ongelmallisten (ja rahallisesti arvokkaimpien) vanhojen metsien tilannetta. Siksi tarvitaan lisää myös suojeltuja vanhoja metsiä erityisesti E-Suomeen.
Luontokadon kääntäminen elpyväksi kehitykseksi on Suomessa pitkälti arvostuskysymys. Metsäekosysteemit eivät meillä ole nykymenollakaan romahtamassa, toisin kuin uusiutumiskyvyltään heikommilla alueilla sademetsissä ja aavikoituvilla alueilla. Yksittäisen lajin sukupuuttouhkaan voidaan meillä jo tällä hetkellä vastata lajin ja sen elinympäristön täsmäsuojelulla. Meillä kyse on enemmän siitä, että metsien tarjoamat ekosysteemipalvelut on järkevää pitää mahdollisimman monipuolisina. Jos tällä hetkellä markkinattomille metsän palveluille (puhdas vesi, hiilen sidonta, virkistyskäyttö) laskettaisiin edes jonkinlaista rahallista arvoa, asettuisi palveluiden kokonaisarvon optimitulos jonkin verran nykyistä hakkuutasoa alemmalle tasolle (metsäteollisuuden volyymin ja vientitulojen pienentyminen huomioon ottaen).
On pitkälti suomalaisten itsensä määriteltävissä, minkätasoiset toimet ja niiden yhdistelmät katsotaan riittäviksi luontokadon pysäyttämisessä. Mitään absoluuttista yhtä vastausta ei tiede voi tässä monen muuttujan mallissa antaa.
En siihen ota kantaa toimiiko pienaukko, kun en itse tee jatkuvaa kasvatusta – tai ehkä SE on eräänlainen kannanotto itsessään mutta en sano ettei voi koskaan missään toimia jos tähdet osuvat oikeaan asentoon ja on aikaa odottaa… siis: sen voi tehdä mutta onnistuminen ei ole taattua! (Volter Kilpeä mukaillen).
Tuossa uutisoidussa tutkimuksessa Lehikoinen ym. 2024 mainitaan varttuneen metsän osuuden lisäksi hömötiaiseen vaikuttavana elinympäristöjen laadun heikkeneminen. Siihen pystytään vaikuttamaan ilman että hakkuita tarvitsee mitenkään rajoittaa. Uutta on ainakin se että tarkasteltiin myös kilpailevat lajit eli tiaiset ja käpytikka. Niillä ei nähty vaikutusta hömötiaisen menestymiseen.
