Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Aivan. Mutta tiedämmekö vielä riittävän tarkasti hömötiaisen elinympäristövaatimukset ja mikä osuus sen kadosta kuuluu kilpailijalajeille? Meillä on kaksi tapaa auttaa hömötiaisia: toisaalta talviruokinnan vähentäminen (joka tuntuu ikävältä monesta) ja toisaalta metsien laadun parantaminen (joka tuntuu tarpeettomalta monesta).
Ei tiedä jos nyt alkaakin taloustieteilijä Malirannan ennustama kultainen kasvukausi? Kun väki vähenee suurten ikäluokkien jälkeen, jossain vaiheessa resurssit riittävät kaikille asukkaille hyvin. Pitää vain hoitaa vanhukset kunniallisesti siihen saakka. Hesarissa oli juttua yksityisestä hoitokodista Villa Vuosaaresta meren rannalla. Kuukauden hoitomaksu riippuu tarpeista, mutta on joka tapauksessa tuhansia euroja. Espoossa ystäväni on nyt lähes yhtä hyvissä oloissa Asu ja elä -keskuksessa. Kuukausimaksu on siellä vain satasia, eli kaupunki sponsoroi kyllä vanhuksia hyvin, mutta näitä huippupaikkoja ei riitä kaikille. Käteen ei pienestä eläkkeestä silti jää juuri mitään sen jälkeen, kun on maksanut vuokran, palvelumaksut ja lääkkeet.
Niin, miksi tulla välillä pois. Jos asuu edelleen yli puoli vuotta Suomessa, säilyy sosiaaliturvan piirissä. Yksi ystävä lähti juuri Portugalin Algarveen jossa asuu talven yli Portimaossa.
Pitemmän aikavälin kehitys näyttää valitettavasti huonolta Välimerellä: kesät käyvät liian kuumiksi ihmisille ja joutuvat tulemaan pohjoisemmaksi. Suomen kesäasunnot tekevät siis silloin kauppansa. Riittääkö Välimerellä edes vettä – no ehkä jos sitä tehdään merivedestä aurinkoenergialla. Keski- ja Etelä-Eurooppaan tarvitaan laaja vihreä siirtymä eli pois maakaasusta.
Kuusikot ja männiköt kannattaisikin raivata talvella niin ei leviäisi juurikäävät kantoihin.
Oppimateriaalia metsälakikohteista.
https://tapio.fi/materiaalit/metsalakikohteiden-tunnistaminen-verkkokurssi/
Miten ilmastonmuutos selätetään: suuryritykset hiilineutraaleiksi, niin 80 prosenttia päästöistä poistuu.
En usko että ihan näin helppoa on, kun kehittyvien maiden kansalaisten elintason nousu lisää päästöjä, mutta tuo väite kertoo kyllä siitä että tarvitaan suuria ”systeemisiä” muutoksia.
Artikkelissa väitetään myös että SSAB:n terästehdas Raahessa, joka tupruttaa suunnilleen yhtä paljon kuin kaikki Suomen henkilöautot yhteensä, on muuttumassa päästöttömäksi. Milloinkas tämä tapahtuu?
Satu Hassi ja Matti Vanhanen kommentoivat Elokapinaa fiksusti.
Lyhyellä aikavälillä Taiwanin valtaus olisi kova kolaus myös Kiinalle itselleen koska kehittyneimpiä siruja valmistetaan siellä paljon. Kiina ei pystyisi pitämään tehdasta käynnissä ja lisäksi tulisi pakotteita Kiinaa vastaan. Välttämättä USA:n siis ei tarvisisi sotia vaan vaatia pakotteet.
Nyt muualle kuin Kiinan uhkaamaan Taiwaniin nousee kovaa vauhtia siruja valmistavia tehtaita. Pelkkä siruja valmistava kone Hollannista ei lehtitietojen mukaan kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan muutakin osaamista. Pitemmällä aikavälillä myös Kiina voi omaksua nämä.
Voi käydä niinkin, että oikeuteen ei nyt tarvitse mennä. Esitutkinnassa ehkä todetaan, että kävi vahinko ja otetaan opiksi.
Jos toiminta kielletään laissa, pitää viranomaisen neuvoa miten voi toimia lain mukaisesti. Vahinkoja voidaan estää, jos herkkien lajien esiintymät laitetaan metsätietojärjestelmiin näkyville. Kartoituksiin ja neuvontaan tarvittaisiin lisää henkilöstöä, mutta sitä ei taida löytyä kun valtio säästää. Jatkossakin tulee siis tapahtumaan vahinkoja, erityisesti piiloon ja löytymättä jääneiden esiintymien osalta.
Metsäuutisissa lukee että ympäristö- ja maatalousministeriöt tekevät töitä asian ratkaisemiseksi. Hyvä!
