Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Hienosäätö on tieteellisesti kiinnostava asia, mutta raportoinnin muutoksille pitää olla vahvat perustelut ennen kuin niitä saa menemään läpi IPCC:n ohjeisiin.
Ajatus pysyvästi metsien kasvun maksimoivasta puuvarannosta ja koko vuotuiskasvun hakkaamisesta maksimin ylläpitämiseksi olisi mietinnän arvoinen. Periaate on kuitenkin vaikea markkinoida ilmastopolitiikan osaksi, kun vallitseva paradigma on että hakkuita vähentämällä saadaan lähiaikoina suuremmat hiilinielut. Metsäsertifiointikin meni pieleen, kun kriteereihin pääsi livahtamaan mukaan vaatimus ikuisista hiilinieluista. Riskit kyllä tiedettiin mutta niistä ei välitetty, kun maalla oli silloin runsaat hiilinielut.
Ruotsissa on saman kuuloiset ehdotukset metsänielujen kohentamiseksi ja samat epäilyksetkin kuin meillä, eli esitettyjä ratkaisuja pidetään kalliina ja tehottomina. Ruotsin tuottajajärjestö ei lämpene tukipolitiikalle. Apua toivotaan samasta suunnasta, eli EU:n ilmastopolitiikan muuttamisesta.
Infraäänistä on väitetty että niitä on tutkittu väärin eli ei ole saatu kiinni rakennusten sisälle välittyviä vaikutuksia. Toinen mikä on varmaan vähän tutkittu on maaperän äänimaailma jonka eläimet aistivat tärinänä.
Teollisuusaluehan tuulipuisto on. Luulen että aika iso osa vastakkainasetteluista poistuisi, jos verotulot ja valtionavut tasattaisiin kuntien kesken asukasluvun mukaan, koska silloin hankkeita ei tarvitsisi ajaa huonoille sijoituspaikoille.
Mielestäni moottoritien viereen jäävän kiinteistön omistaja olisi yhtä lailla oikeutettu korvaukseen haitan aiheuttajalta. Tuulipuiston tapauksessa varmaan ainut pätevä tapa osoittaa mahdollinen omaisuusvahinko olisi odottaa hankkeen valmistuminen. Sen jälkeen katsoo miten talojen, mökkien ja tonttien hintatasolle markkinalle käy, ja vertaa kehitystä vastaaviin alueisiin joilla ei ole tuulipuistoja. Kartellikäräjillä näyttö epäonnistui, kun kartellitonta kuitupuun vertailuaineistoa ei ollut olemassa.
suomalaisella palkkatasolla tuotettua 52 e hylsysarjaa, kun Kiinasta sen saa 9 eurolla
Kyseessä on kai sama Kiinassa tuotettu hylsysarja, ostopaikka on vain eri. Suomessa tuotetun hylsysarjan hintaa emme tiedä, koska sellaisia ei ole kaupan. Joka tapauksessa hyvä esimerkki siitä että meillä ei pystytä tuottamaan kilpailukykyisesti halpatavaraa.
Sitä voi miettiä miksi aina kritisoidaan sellun tuotantoa. Sellu on yleensä jalostusarvoltaan korkeampi kuin sahatavara mutta alempi kuin kartonki. Sellu on tuottanut paljon tuloja metsän ja osakkeiden omistajille. Kritisoijilta voi kysyä mikä olisi ollut vaihtoehtoinen tuote joka olisi viime vuosina tuottanut paremmin ts. jolla olisi ollut riittävän iso volyymi (viennin määrä). Ja mikä sitten olisi tulevaisuuden metsätuote?
Malta, Sveitsi, Itävalta, Irlanti, Moldova, Bosnia-Herzegovina, Serbia, Kosovo. Montako sotilasta näistä saa kasaan?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nato
Naton laajentuminen, Ukrainan sulautuminen Pohjois-Atlantin puolustusliittoon, on suora uhka Venäjän federaatiolle, suora uhka suvereniteetillemme”, Lavrov sanoo Reutersin mukaan. Venäjälle ei tule käymään myöskään se, että Nato-maiden joukkoja tulee Ukrainaan esimerkiksi Euroopan unionin tai jonkun toisen lipun alla, Lavrov sanoo.
(Helsingin Sanomat, Ukraina-seuranta)On kyllä kumma käsite tuo suvereniteetti: ikään kuin ketään kiinnostaisi hyökätä Venäjälle, mistään ilmansuunnasta. Rauhan turvaaminen tulee olemaan hankalaa, jos yhdenkään Nato-maan joukot eivät saa osallistua. Euroopasta ei löydy juuri ketään, Afrikasta, Etelä-Amerikasta tai Kiinasta sitten?
Esimerkkiejä kansalaisten lausunnoista, Kangasniemen Huuhtimäen tuulivoimahanke.
”Hanke on täysin idioottimainen. Suurin arvo on
luonnonrauhalla ja ihmisten hyvinvoinnilla, mitä nämä voimalat eivät anna.””DI Hannu Nykänen on tehnyt työuransa VTT:llä ja on Suomen johtavia meluasiantuntijoita. Hannu Nykäsen mukaan kuultavan melun suhteen asutuksen ja lähimmän voimalan minimietäisyydeksi tulisi määrittää 10 kertaa voimalatyypin pyyhkäisykorkeus. Esimerkiksi hankkeen 300 metrin korkeiden tuulivoimaloiden minimietäisyys asutuksesta tulisi olisi 3 kilometriä. Tuulivoima-alueen sisällä olevien voimaloiden tornien minimivälimatkaksi tulisi Hannu Nykäsen mukaan määrittää 8 kertaa roottorin halkaisija, eli tässä Huuhtimäen hankkeen tapauksessa 1,6 kilometriä. ”
Kohta 10. Vaikutukset kiinteistöjen arvoihin.
”Pohjoismaissa ja Euroopassa on viime vuosina tehty useita puolueettomia tutkimuksia siitä, miten jo käynnistetyt tuulivoimalat alentavat niiden läheisyydessä olevien kiinteistöjen ja asuntojen arvoa. Yksi puolueettomasti, perusteellisesti ja kattavasti tehty ja yli 100 000 kiinteistökauppaa sisältävä tutkimus on Ruotsin kuninkaallisen yliopiston vuonna 2021 tekemä tutkimus (professorit Hans Westlund ja Mats Wilhelmsson). Tätä tutkimusta on vaikea kiistää hyvin suuren
kiinteistökauppaotoksen vuoksi. Tämän tutkimuksen mukaan kiinteistöjen arvot alenevat tuulivoimaloiden läheisyydessä aina 8 kilometriin saakka. Kahden kilometrin säteellä kiinteistöjen arvonalenemat ovat luokkaa -19%…-23%, jos kyseisillä alueilla kiinteistöjä edes saadaan kaupaksi. Ja 8 km säteelläkin kiinteistöjen arvonalenemat ovat vielä luokkaa -2%…-6%.Täysin samansuuntaisia tuloksia esittäviä ulkomaisia tutkimuksia löytyy useita muitakin, esim. saksalaisen RWI:n tutkimus vuodelta 2019. On huomioitava, että eräiden muiden eurooppalaisten tutkimusten mukaan (esim. tutkimus London School of Economics vuodelta 2013) suuremmat vähintään 20 voimalan tuulivoimala-alueet laskevat kiinteistöjen arvoa aina 14 km etäisyydelle asti.”
Kokemäellä ilmeisesti kirjoitettu jokin sopimus datakeskuksen rakentamisesta. Sopimusosapuolen historiassa ilmeisesti ollut värikkäitä käänteitä. Jotenkin tuntuu että sähkösopimuksen teossa kannattaa olla näiden kanssa erityisen tarkkana: ei ainakaan luvata takuuhintaa kun kerran saavat jo verohelpotuksia. Sähkö osasta näistä menee ilmeisesti kryptojen louhimiseen eli turhuuteen. Tällaiseen ei pitäisi Suomen luontoa tärvellä.
