Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ympäristö.fi kertoo että humuskuormitus tulee pääosin metsätaloudesta, mutta siinä on luonnonhuuhtoumankin osuus suuri. Tässä kuvassa on mukana laskeuma eli ilmansaasteista (kuivana ja sateen mukana) tuleva kuorma, ja se on typen osalta jopa suurempi kuin metsätalouden osuus. Kaavio kertoo myös että maatalouden toimin olisi päästövähennyksiä saatavissa ehkä kustannustehokkaimmin aikaan.
Jakaumat: https://www.ymparisto.fi/fi/ympariston-tila/vesi/rehevoittava-kuormitus
Myöhemmässä tutkimuksessa kilpailevat lajit olivat mukana, mutta niillä ei havaittu vaikutusta. Lajien väliset suhteet voivat vaihdella ekosysteemistä toiseen. Metsätalouden vaikutus pesintöihin ja talvikuolleisuuteen ei ehkä ole niin suuri kuin tutkimuksessa Kumpula ym. 2023 arveltiin. Voitanee kuitenkin tulkita, että metsätalous heikentää tiaisten elinoloja – erityisesti talvella, jolloin ravinnosta on pulaa.
Kyllä kyllä, tiede on suhteellista ja muuttuvaa. Sen verran pitäisi kuitenkin olla konsensusta että vaikuttaako metsien käsittely ilmiössä. Omasta mielestäni kyllä, vaikka sekoittavia tekijöitä on, kuten ilmastonmuutos ja kilpailijat. Seuraavaksi konsensus siitä mitä tulee tehdä seuraavaksi, jotta ilmiöön päästään vaikuttamaan.
Paluu hömötiaiskeissiin. On ihmeen vaikeaa tämä konsensuksen löytäminen.
Tietoa on ollut mutta sitä ei ole jaettu vaan on pantattu, eikä vieläkään anneta maanomistajille. Uudistus jäi puolitiehen. Maanomistajiin ei ilmeisesti luoteta?
”Vuonna 2021 on valmistunut myös koko maan kattava paikkatietoaineisto virtavesistä, joissa esiintyy lohikalakanta. Aineisto on jo viranomaisten ja suunnittelijoiden käytettävissä mm. metsäkeskuksen paikkatietoaineistoissa.
Suomen metsäkeskus on vuonna 2020 tallentanut paikkatietoaineistona jokihelmisimpukkapurojen ja -jokien varteen 50 metrin puskurivyöhykkeet. Näin suunnitteluvaiheessa voidaan estää kiintoainekuormitusta raakkujen esiintymisalueille, laajoja avohakkuita tai käsittelyalueita lähivaluma-alueella, mikä voisi nostaa kesällä lähipurojen lämpötilaa liian korkeaksi. Puskurivyöhykkeellä metsänkäyttöilmoituksia käsittelee ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikkö.”
Etelä-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma 2022-2027:
”vesistöihin kohdistuvan ulkoisen ravinteiden hajakuormituksen kokonaisfosfori- (P) ja kokonaistyppikuormitusta (N) koskevat tiedot on saatu Suomen ympäristökeskuksessa kehitetystä WSFS-VEMALA-vesistömallijärjestelmästä. Malli kuvaa vesistöjen hydrologista kiertoa, ravinteiden kuormitusta vesistöön ja ravinteiden kulkeutumista ja pidättymistä vesistössä. VEMALA-mallista saadaan arvio kunkin vesimuodostuman ravinnekuormituksesta ja kuormituksen jakautumisesta luonnonhuuhtoumaan ja eri kuormituslähteisiin”
No käy Kurki katsomassa vesi.fi Rautalampi Rastunsuo ja sieltä laskentapisteet (teema: ravinnekuormitus) joka lienee Neovan velvoitetarkkailua. Myös linkittämäni raportti näyttää että suolta valuu runsaasti fosforia, vaikkakin vähemmän kuin ennen. Kai luonnonhuuhtoumassa on huomioitu sateen mukana tuleva laskeuma myös. Millään muulla tuo Konneveden vihreä väri ei selity. Tyyrinvirran kalanviljelylaitoksen (Savon Taimen) kohdalta ei näytä valuvan päästöjä. Ennen aikaan kyllä valui myös sieltä, mutta toiminta ja rehut ovat kehittyneet.
