Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Hesarin tuulivoimajutun kommenteissa lukija mainitsee Vortex Bladeless – eli ilman lapoja toimivan voimalatyypin. On ilmeisesti hiljainen, halvempi ja lintuystävällisempi. Periaate näkyy olevan että sähköä syntyy kun torni heiluu tuulessa. Jäin miettimään: olisiko litteä melamallinen torni tehokkaampi tuulensieppari kuin pyöreä, mutta tämä asia on varmaan mietitty hyväksi näin.
Värin, maun ja hajun lisäksi pitää muistaa kemiallinen laatu. Koko valuma-alueen eri maankäyttömuodot vaikuttavat siihen mitä joessa on. Vanhoille suo-ojille ei voida antaa vielä synninpäästöä! En jaksa enää kerrata – lukekaa ketjusta ”Metsätalouden vesistövaikutukset”.
Alkaa tulla turnausväsymystä, kun yleisö ei opi eikä muista, vaikka kuinka kertaisi. Joka asiassa pitää olla vastarannan kiiskenä… (minun) kai tästä joutaa kohta ”kiiski” eläkkeelle kun viestinnällä ei ole mitään vaikutusta yleisöön.
Hesarin jutussa kerrotaan, että tuulivoimaraportissa on ohjeita miten voimaloiden sijoituksessa voidaan huomioida linnusto. Ei kuulosta kovin tulenaralta aineistolta. Joidenkin mielestä on kuitenkin sitä:” Maakotkaselvitys kokonaisuudessaan haastaa tuulivoiman hankekehitystä ja vaarantaa Suomen ilmastotavoitteiden toteutumisen”.
Kuulostaa kovasti liioitellulta tuo lausunto. Tuulivoiman lisärakentamista rajoittaa tällä hetkellä muun muassa sähköverkon kapasiteetti. Jutun mukaan noin viidennes suunnitelluista hankkeista osuisi niin hankalasti kotkan reviireille että ne eivät olisi toteutuskelpoisia. Voimalat ovat paljon hankalampia merialueella merikotkille.
Jutussa on kuva maakotkan ydinalueesta, joka on suunnilleen sama kuin poronhoitoalue. Porojen omistajat saavat korvausta maakotkan reviireistä, mikä on auttanut kannan ylläpitoa. Herää kuitenkin kysymys miksi maakotka ei pesi Etelä-Suomessa. Saisiko eteläsuomalainenkin maanomistaja korvausta maakotkan reviiristä? Olisi eduksi jos petolintu olisi levinnyt tasaisemmin koko maahan, niin sen suojelu ei kaatuisi vain lappilaisten haitoiksi. Tässä on vain se ongelma että kohta tuulivoima-alueita on pitkin Etelä-Suomea ja maakotkalle jää yhä vähemmän elintilaa.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010749802.html
On muuten havaittu, että jos yksi voimalan siipi maalataan mustaksi, linnut osaavat paremmin väistää sitä.
Inarissa kuten muuallakin Lapissa ovat tähän saakka kivijalkana olleet metsätalous ja poronhoito. Mukaan on tullut matkailu ja viimeisimpänä kaivostoiminta. Nämä pitäisi saada soviteltua yhteen, eikä onnistu helposti. Poronhoito on erityisasemassa alkuperäiskansan elinkeinona, mutta porojen määrä on ylittänyt luonnon kantokyvyn. Poroelinkeino ei ilmeisesti ole omillaan kannattava, vaan tarvitsee vuosittain tukea veronmaksajilta? Kuuluu jossain laajuudessa alueelle mutta laajuus pitäisi kohtuullistaa. Kuten muissakin luontoon pohjaavissa elinkeinoissa Lapissa.
Jos laittaisi pellolle tiheän sekapuuston eli tammen lisäksi muita jaloja lehtipuita. Toisaalta koivu tai lehtikuusi tarjoavat varmemmat markkinat ja vähemmän hoitoa (karsintaa). Ainakin kasvusto kannattaa olla jalopuulla aluksi tiheä.
Aiemmin löytyi hyvä sivusto jossa oli eri puulajeille kasvatusohjeita mutta nyt en löydä… muistaako joku?
Keski-Suomessa ammuttiin viime vuonna 2hirveä/1000ha. Jos tavoitekanta on 3/1000 niin miten niitä voi ampua noin paljon vuosittain?
Kolme mahdollista selitystä, ehkä on muitakin: 1. Kanta on nyt yli 3 per 1000 ha, ja tiheyttä halutaan alentaa kohti tavoitetta. 2. Kanta on hyvin tuottava eli vasoja syntyy paljon. 3. Susia ja karhuja on alueella vielä toistaiseksi vähän.
