Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Päästöjen jakauma.
https://www.ymparisto.fi/fi/ympariston-tila/vesi/rehevoittava-kuormitus
Sain lisätietoa Metsäkeskukselta turvemaiden hakkuista. Maaperän luokittelutieto ei välttämättä ole aivan sataprosenttisen varma, mutta kohtalaisen varma kuitenkin.
Vuosina 2020-2024 on tehty turvemailla jaksollisia kasvatushakkuita 329742 hehtaarilla. Pienaukkoja tai poimintahakkuita tehtiin 19976 hehtaarilla, joka on 5,7 prosenttia kasvatushakkuiden yhteissummasta 349718 hehtaaria. Pienaukkoja tehtiin vain noin kymmenesosalla jatkuvan kasvatuksen hakkuualasta. Uudistushakkuita tehtiin turvemaalla 98523 hehtaaria.
Tästä voi päätellä viisi asiaa. 1. Turvemaiden hakkuita tehdään vuosittain noin 100000 hehtaarilla, joka on (tarkistamatta tarkkoja lukuja ja arvioiden loppuvuoden hakkuut) noin 15 prosenttia kokonaishakkuualasta. 2. Turvemailla on varaa lisätä jatkuvaa kasvatusta. 3. Kovin suureksi niiden osuus ei kuitenkaan tule kasvamaan, ellei niitä aleta tehdä enemmälti kivennäismailla. 4. Hakkuiden valvontaan osuu hyvin vähän jatkuvan kasvatuksen kohteita, joten jos niistä haluaisi kunnollista tietoa, niihin pitäisi kohdistaa erikseen lisäotantaa. 5. Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa turvemaiden osuus metsämaista on suuri, joten siellä niiden hakkuutavoilla on enemmän vaikutusta vesistöihin kuin etelämpänä.
PS. Jatkuvan kasvatuksen tarkemmat tilastot varmasti kiinnostaisivat: miten ne uudistuvat, millaisia puustopääomia niissä on ja kuinka paljon tuhoja, erityisesti tuulituhoja.
Aivan Jovain. Kuitenkin metsänkäyttöilmoituslomakkeella uudistushakkuille tulee täyttää kohdat 11-16. Kohdassa 11 pitää ilmoittaa kasvupaikan rehevyys (rehevä / karu) ja maalaji (kivennäismaa / turvemaa). Kohdassa toteutustapa (12) valitaan avohakkuu, siemenpuuhakkuu, suojuspuuhakkuu tai kaistalehakkuu. Kohdassa uudistamistapa (14) pitää valita luontainen, kylvö tai istutus. Lisäksi kohdassa 17 pitää ilmoittaa kasvatushakkuun toteutustapa: tasaikäisrakenteinen, poimintahakkuu, pienaukkohakkuu.
Kyllä näistä saa aikaan melko hyvät tilastot. Ei ole ainakaan luokittelun vika jos metsänhoidon ohjeita sovelletaan tyhmästi.
Avohakkuiden osuus kaikista hakkuista luokitellaan jopa lähes 70 prosentiin.
Siis uudistushakkuista, jotka jaetaan avohakkuisiin ja luontaisen uudistamisen hakkuisiin. Kumpaankohan kaistaleet luetaan? Kaikista hakkuista avohakkuun osuus on pieni; harvennuksia tehdään paljon isommalla pinta-alalla.
Jovain, lue. Jaan huolen jatkuvan kasvatuksen hakkuiden laadusta, niitä pitäisi seurata tarkasti. https://www.metsalehti.fi/artikkelit/kun-vapaus-koitti-metsanomistajille/#d22ca7cc
Tämä avaa äänestäjien silmät USA:ssa?
Ojanen P. 2022. Turpeen tulevaisuus on suossa. Julkaisussa: S Ruohonen (toim.). Askel kerrallaan – ratkaisuja ilmastopolitiikkaan. Ajatuspaja Toivo, Helsinki , Sivut 28-41.
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/0dc8018d-9d14-4c94-8910-0d95b786c1ce/content
http://www.toivoajatuspaja.fi/askel-kerrallaan-ratkaisuja-ilmastopolitiikkaan/
Avohakkuu voi toisaalta nostaa veden pintaa liikaa turvemaalla, jolloin päädytään kunnostusojitukseen josta tulee kulut ja vesistöpäästöt. Turvemaiden ongelmana on siis että välillä vettä on liikaa ja välillä liian vähän. Säätöpato auttaisi jos pinnanmuodot ja ojasto sallivat sellaisen.
Karut ojitusalueet kerryttävät turvetta, mutta ne jäävät metsänkasvatuksen ulkopuolelle pääosin. Nämä lienee huomioitu kasvihuonekaasujen raportoinnissa käytetyissä kertoimissa. Osa näistä voi siirtyä ennallistuessaan metsistä takaisin luokkaan kosteikot.
Jos turvemaiden maaperän hiilen hajotus on lähes yhtä suuri kuin niillä kasvavan puuston sidonta, voitaisiin yhtä hyvin polttaa turve suoraan eikä kierrättää puiksi. Vaikka ravinteita ei tulisi ojista vallan kohtuutonta määrää (etenkään maatalouden verrattuna!), tulee kuitenkin kiintoainetta ja humusta. Talvien lyhentyessä päästelyaika pitenee.
Ojasen poikkeavia havaintoja en osaa kommentoida. Linkitän kohta esseen jonka löysin eilen Ojaselta…
Neliraajajarrutuksen sijaan metsäalan tulee pyrkiä ympäristövaikutustensa tunnistamiseen ja vähentämiseen vai mitä?
