Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
HS jutun kommenteista ote.
Riikka Rajalahti:
Etujärjestö STY/Suomen uusiutuvat on johdonmukaisesti pyrkinyt kumoamaan/vähättelemään ongelmat. Keskustelua ei haluta. Iso media julkaisee pa. etujärjestöjen selvityksiä. Esimerkkejä parilta vuodelta.
Kun kansalaisjärjestön faktapohjainen lähdeviittein varusteltu laskelma tv aiheuttamasta metsäkadosta ymv tuli ulos, ei kestänyt paria kk kauempaa kun STY:n jäseneltä tilaama selvitys julkaistiin. Siinä vähäteltiin metsäkatoa, hiilinieluhävikkiä, ja unohdettiin luonnon pirstoutuminen-luontokato. Erityisesti ’unohdettiin’ suurin metsäkadon aiheuttaja – hankkeen ja kantaverkon välinen liityntälinja.
Kun tuli ulos purkamiseen, purkuvakuuteen, kustannuksiin ja kv lainsäädännön vertailu, taas STY kiirehti tuomaan oman purkamiseen liittyvän jäsenen laatiman raportin jossa vähäteltiin purkukustannuksia. Kun tuli ulos kv tutkimuksista kooste vaikutuksista asunnon arvoon (selkeästi negatiivinen), siihen ei tullut vastinetta, sillä STY oli v. 2021 teetättänyt äärimmäisen suppean selvityksen jonka mukaan voimaloilla ei ole vaikutusta arvoon (tai nostaa arvoa!). Jo aiemmin Suomessa laaditiin tuulivoimameluun (lähinnä infraääniin) keskittyvä tutkimus. Sen tutkimustiimi vaihtui useaan otteeseen, metodologia on kyseenalaistettu, jne.
Kun tv omistusta, rahoitusta ja verotusta koskeva selvitys tuli ulos (pääosin ulkomailla, yhteisöveron maksu olematon, suurin osa rekisteröity Luxemburgiin tmv), on nähty viime aikoina mm. näiden hankkeiden verojalanjälkeä korostavia etujärjestöjen raportteja (perusteissa, laskelmissa isoja puutteita).
Onko edellinen syys-seuraus suhde selvä, sitä ei voi täysin tietää, mutta ei vaikuta sattumalta. Ihmetyttää miksi vastuuministeriöt, erityisesti YM, ei ole ollut kiinnostunut selvittämään edm asioita, vaan selvittäjänä on aina ollut etujärjestö. En usko, että on ollut kyse resurssien puutteesta. Tällainen toiminta/toimimattomuus edistää luottamuspulaa viranomaisia, ml oikeuslaitosta, kohtaan.
*
AJ:
Olen myös sitä mieltä että tuulivoiman kanssa ei pidä ahnehtia liikaa, vaan pitäisi laittaa jo jäitä hattuun. Kuitenkin hankkeet ovat hyvin houkuttelevia kunnille ja maanomistajista osalle: niille jotka saavat niistä tuloja.
Tuulivoiman haitat jakautuvat sitten laajemmalle. Niihin kuuluvat: siirtolinjojen pysyvä metsäkato ja huonot korvaukset niistä maanomistajille, myllyjen aiheuttamat haitat luonnolle ja ihmisille, säätövoiman tarve. Huoltovarmuus kriisitilanteissa on hyvin heikko keskitetyssä sähköverkossa. Hajautettu lämmön tuotanto kestää paremmin häiriöitä, varavoimalla varmistettuna.
*
Riikka Rajalahti:
Maataan vuokraavat voivat hyötyä, mutta haasteitakin on. Karstulassa on juuri tullut julki, että 2 tv hanketta myytiin italialaiselle jättiyhtiölle, joka omalla oikeudella (sopimusta rikkoen) jätti purkuvakuuden indeksikorotuksen pois. Purkuvakuus oli alunperinkin riittämättömän kokoinen. Mitä tuollainen vakuus kattaa esim 25 v jälkeen?
Italialainen yhtiö ei taatusti ole rahapulassa. Nyt se kuitenkin tinkii pienemmistäkin kuluista, joka viittaa siihen, että pitää saada tv yhtiön tase kuntoon/näyttämään hyvältä ja jossain vaiheessa myydään taas ja otetaan voitto välistä. Tämä Nadara Italy s.p.a yhtiö on tietenkin rekisteröity niin että on Suomen verottajan ulottumattomissa. Nyt kunta (kunnalla myös sopimus, plus pari yksittäistä maanomistajaa) joutuu neuvottelemaan/käymään oikeutta jättiyhtiön kanssa – yhtiöstä ei ole vaivauduttu edes vastaamaan.
Kokonaan toinen asia on alueiden ennallistaminen. Tällä hetkellä 24-30 m halkaisijaltaan ja usean metrin syvyyteen ulottuvat betoni-teräsperustukset jätetään maahan ja ’ennallistetaan’ maisemoimalla (maata päälle). Etujärjestö ajaa tämän käytännön jatkamista (useissa Keski-Euroopan maissa perustustulset tulee purkaa) puhtaasti kustannussyistä. YM kilpailuttamatta tilasi etujärjestön jäseneltä raportin, jossa yllätys yllätys, ei koettu ongelmaa 🙂 Kun muut sektorit ennallistavat luontoa, tv yhtiöt jättävät perustuksetkin maahan. Lisäksi ne saavat poiketa muutenkin ennallistamisasetuksesta – niillä on lupa heikentää hyvässä tilassa olevia luontotyyppejä.
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000010749802.html
Lisää aiheesta kirjoituksessa: ”Näemmekö metsää puilta ja luontokatoa tuulivoimalta.” Laskelmat ja perustelut lähdeviitteineen mukana.
Niin miksi: siksi että jatkuvat kasvattajat saadaan lopettamaan puheet jaksollisen suosimisesta. Muut tuethan eivät ole sidottuja systeemiin, ainoastaan taimikonhoidon tuet, vai onko muita? Mutta kuinka usein jk-metsään saisi raivaustuen, kaksi tai kolme kertaa kiertoajassa vai miten?
Jokohan tämä uutinen oli esillä täällä, pahoittelen jos tulee toistoa.
Ympäristöministeriö hyllytti tuulivoimaa kritisoineen raportin, jonka keskiössä olivat maakotkat. Lisäksi ministeriö hautasi selvityksen merituulivoiman vaikutuksista merilintuihin. Luulisi kyllä että kotkien reviireitä ei niin montaa maasta löydy, että siitä kohtuutonta haittaa energiahuollolle olisi.
Kyllä mielestäni Metka-tuen voisi maksaa myös aitoon jatkuvaan kasvatukseen.
Metkan taimikonhoitotuen voi saada myös pienaukkojen hoitoon.
Olette varmaan oikeassa siinä että kevättulvan mukana tulevaa mahdollista kuormitusta ei pysäytä mikään paitsi suo tai kosteikko. Kevättulvan osuus on kuitenkin pieni osuus koko vuoden kuormasta, joten sen perusteella ei kannattane suojakaistaa mitoittaa. Mika Nieminen MT Metsä -liitteessä: vanhat synnit ovat merkittävämmät kuin nykyiset.
Kuukkelista kerrotaan että laji on miljoonia vuosia vanha. Missä kuukkeli ja muut pohjoisen lajit olivat evakossa jääkauden aikana? Kehittyikö ennen jääkautta etelämmäksi havumetsiä vai lähtivätkö ne Siperiaan?
Puiden tuulipölytys takaa geenien vaihdon, monimuotoisuuden säilymisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen?
Tuo on erittäin hyvä kysymys, minkä edellä kirjoittavat nostavat: kuinka suuri on metsänomistajan omavastuu ympäristövaikutusten estämisessä? Esimerkiksi metsälakikohteissa se on määritelty niin että tietyn rajan yli menevä pinta-ala ei kuulu omavastuun piiriin. Entä leveämmät raakkuvesistöjen suojakaistat? Eräässä lehtimielipiteessä kehotettiin markkinaehtoiseen malliin, jossa kohonneet tuotantokustannukset sisällytetään tuotteen hintaan. Puuntuotannossa olemme kuitenkin ostajan hinnoittelun armoilla ja ostaja haluaa maksaa puusta mahdollisimman vähän.
Vesi.fi > Teemat > ”Ravinnekuormitus” näyttää kartalla fosforipäästöt. Jos laskeuma ilmasta ei vaihtele alueellisesti, kartan vaihtelut johtuvat valuma-alueen ominaisuuksista (mm. turvemaan osuus) ja ihmistoiminnasta. Kts. myös teema ”Pintavesien tila”.
Jos Kurki haluaa kunnon vastauksia, joutuu kahlaamaan kirjallisuutta – esimerkiksi näistä jo aiemmin esillä olleista ja niiden kirjallisuusluetteloista pääsee eteenpäin. SYKE:n kuormituspiirakka (typpi ja fosfori) näkyy perustuvan VEMALA-malliin kuten vesi.fi-tuloksetkin eli on yhteenveto niistä? Jotkut raakkuraportit myös hyviä lähteitä.
Happamuuden aiheuttamat vesistöhaitat ja niiden torjuntakeinot Sanginjoella. Suomen ympäristö 37.
Mattsson, T., Kortelainen, P., Lepistö, A. & Räike, A. 2007. Organic and minerogenic acidity in Finnish rivers in relation to land use and deposition, Science of the Total Environment 383: 183-192.
Mattsson, T. 2010. Export of organic matter, sulphate and base cations from boreal headwater catchments downstream to the coast: impacts of land use and climate. Academic dissertation. s. 45.