Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Lakiraja tarvitaan määrittelemään milloin kasvatus muuttuu uudistamiseksi. Sitä ei siis tarvita hyvän metsänhoidon ohjeeksi, vaan estämään metsän hävittäminen.
Kuullut tuon saman kuin Rukopiikki Alpeista ja jääkaudesta, mutta jos katsoo tuota Wikipedian kuvaa, jää ei ulotu Alpeille (kuva suurenee klikkailemalla).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jääkausi#Jääkauden_huippu_ja_jään_vetäytyminen
PEFC:stä on tehty vaikuttavuusarvio. https://forest.fi/fi/artikkeli/pefc-lisannyt-lahopuun-maaraa/
Juuri siksi kyselen mehtäukko, kun en tiedä mitkä jk-lakirajojen perustelut olivat. Ehkä pitäisi lukea hallituksen esitys laista. Mutta jk:ta ei ole pakko tehdä lakirajalle vetäen, kuten ei jaksollisen harvennustakaan. Voi tehdä niin kuin Jovain ymmärtääkseni suosittelee, että kerralla harvennetaan korkeintaan noin kolmannes puustopääomasta.
Jaksollisen mallin lakirajojen ja jatkuvan kasvatuksen lakirajojen suhdetta toisiinsa voitaisiin pohtia. Pitäisikö nämä olla samaa luokkaa samalla kasvupaikalla? Vai onko lain laatija ehkä ajatellut että jk:sssa voidaan sallia harvempi, ikään kuin uudistusvaihe, kun se on sallittu jaksollisessakin mallissa.
Nostokoukulle nosto: tässä ketjussa voi käsitellä ampiaiset ja muut. Jovainille kysymys: miten määritellään hyvä jk-metsänhoito? On väläytelty metsälain avaamista. Jos näin tehdään, itse sisällyttäisin pohdintaan sen seikan sallitaanko nykyisessä laissa liian alhaiset puuston pohjapinta-alat.
Joskus löytyy, joskus ei. Yleistys ei pidä aina paikkaansa kumpaankaan suuntaan. Suomen oloissa hyönteistuho lähtee usein liikkeelle tuulituhosta tai siitä että hyönteisille on runsaasti samaa (mahdollisesti heikentynyttä) puulajia tarjolla kuten mäntymittari- tai mäntypistiäistuhoissa. Nykykäsityksen mukaan luonnonmetsän peto-saalistasapaino ja muu monimuotoisuus estää tuhoja kuten risuparta kirjoitti.
Tekstissä Kurjen linkissä kuitenkin sanotaan että metsäojitetut suot kuormittavat vesistöjä enemmän kuin ojittamattomat, vaikka suolla ei olisi pitkään aikaan tehty mitään toimenpiteitä.
Ehkä pottumonttu on niin kuin se Platonin luola: näkemys maailmasta on omanlaisensa. Ihan sama mitä ulkopuolelta kerrotaan, asukkaiden maailmankuva ei muutu. Olisi hyvä tietää missä itse sijaitsee…
Onko vanha metsä päästölähde vai ei – riippuu metsätuhoista eli niistä kuuluisista häiriöistä. Suomen oloissa häiriöt harvoin hävittävät koko metsää kerralla. Eli vanha metsä voi olla iso hiilivarasto ja niiltä osin kuin se on uudistunut, eli sisältää nuoriakin puita, myös hiilinielu.
