Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Pk-seudulla hyvinvarustetut K-marketit myyvät hirvenlihaa sekä Wotkinsin myymälät. Muitakin myyjiä löytynee.
Perko uskoo että kasvu jatkuu, mutta se edellyttää kai että ollaan rakenteen ja puiden kunnon puolesta ihannemitoissa – kuin missikisoissa ikään. Jos ei olla, voi puiden pystyssä pysyminenkin tuottaa vaikeuksia.
Ei maanomistajilla ole välttämättä edellytyksiä itse neuvotella ja sopia tuulivoima-asioista. Lunastuslain uudistuksessa maanomistajien tasa-arvo pitäisi vähintään huomioida. Eli kohtuulliset korvaukset kuuluvat kaikille hankkeen vaikutusalueella. Myös muuta säätelyä voitaisiin tarvita jotta maanomistajia ei höynäytettäisi ja laitettaisi riitelemään keskenään rahoista.
Nykytilanteessa paras taktiikka olisi palkata sopimuksen tekoon asiaa ymmärtävä lakimies.
Ei ole lakirajan vika jos jk ei toimi. Joko pyrstö tarttuu tai nokka tarttuu: joko metsä ei kasva tai ei uudistu. Nyt olisi saatava selville onko vika menetelmässä vai soveltajissa.
Siirtymäkautena ei vielä kannata tehdä lopullisia johtopäätöksiä: menetelmää kenties sovelletaan metsiin joihin se sopii heikosti, esimerkiksi tehdään tasarakenteiseen metsään poiminta kun pitäisi tehdä avohakkuu ja aloittaa siitä jatkuva kasvatus.
Visakallo tekee kansalaistiedettä. Sahan ohjaajan ikä ja käyttökokemuksen määrä saattavat olla myös merkittäviä muuttujia kulutusta selittävässä yhtälössä.
Kurkistus Koneen Säätiön metsädialogiin. Uutta tietoa: säätiö on nykyään täysin irti Kone-hissiyhtiöstä. On yksi Suomen varakkaimmista säätiöistä ja sitä kautta omanlaisensa vallankäyttäjä.
http://www.vaara.fi/ajankohtaista/vaaran-puupodi-17-mita-pelkaamme-metsassa/
Tässähän tämä some on. Mhy tekee jo aika paljon tuosta Perkon hyvästä luettelosta.
Törmäsin tuollaiseen kenkämainokseen: Lupriflex Sportive viiltosuojakenkä. Kohtuullisen hintainen ja voisi sopia raivaukseen.
Todennäköisesti liian kylmää puille ja kuukkeleille siinä mannerjään ja Alppien jäämassan välissä.
Metsälain kannalta ne ovat kasvatushakkuita, vaikka ovatkin ikään kuin siinä välissä omanlaisenaan ryhmänä, jossa tapahtuu kasvatusta ja uudistamista yhtä aikaa. Suojuspuuhakkuu on toinen tällainen sekatyypin hakkuutapa.