Luin Guardianin jutun johon HS ja IS viittaavat. Hyvin kirjoitettu ja taustoitettu kokonaisuus. Yhdessä kuvassa istuvat Matti Liimatainen ja Tuuli Hakulinen mättäällä Sallassa. Ovat inventoimassa uhanalaisia lajeja. Poronhoitajat kertovat että näin kuivaa kesää ei muista kukaan Lapissa olleen. Jos nyt sitten syksyllä ei nouse sieniä, porojen vararavinnon (rasvan) kerääminen kovaa talvea varten jää vajaaksi.

Jutun mukaan valtiovarainministeriössämme on laskeskeltu että kolmanneksen vähennys hakkuissa maksaisi Suomelle vuosittain BKT:ssä 2 prosenttia ja rahassa 2 – 6 miljardia euroa vuosittain. En tiedä mitä rahaa tämä on, mutta ehkä se on kaikkiaan kerrannaisvaikutukset kansantalouden tasolla vuodessa. Meidän kannattanee maksaa EU:lle sakot puuttuvista hiilinieluistamme, mikäli ne maksetaan vain kerran eikä joka vuosi?

http://www.theguardian.com/environment/2024/oct/15/finland-emissions-target-forests-peatlands-sinks-absorbing-carbon-aoe

Kommentti HS.

”Myytti Pohjoismaiden poikkeuksellisista hiilinieluista elää vahvana, mutta jos katsoo vaikka raporttia sivustolta foresteurope, näkee että muutamassa muussakin isossa EU-maassa metsä kasvaa oikein hyvin niiden eteläisen sijainnin vuoksi.

Toinen sitkeä myytti on luonnontilaisten soiden hiilen sidonta. Sitä ei laskentasääntöjen mukaan oteta huomioon päästöissä ja nieluissa. Vaikka otettaisiinkin, tilanteemme ei siitä paranisi, koska luonnonsoista tulee paljon metaanin päästöjä.

Kolmas vaikeasti ymmärrettävä asia on metsien hiilinielu. Siitä löytyy laskelmat ja kaaviot Luonnonvarakeskuksen sivustolta, ja ne ovat osa Suomen virallista tilastoa. Vertailutasolaskenta liittyy tavoitteisiimme, eli se ei ole sama kuin metsien hiilinielu. Maamme voi näyttää satelliittiarvioissa nielulta, eli metsien hiilen sidonta voi olla suurempi kuin kaikki päästöt ilmaan. Metsien vuotuinen hakkuu- ja luonnonpoistuma huomioidaan kuitenkin päästönä, eli se hiilen sidonta jonka satelliitti näkee ei jää metsiin, vaan hakataan pääosin pois. Päästöt tästä lasketaan kokonaisuudessaan meidän tappioksi, vaikka suuri osa metsäteollisuuden tuotteista menee vientiin. Kasvun ja poistuman erotus joka jää metsiin on hiilinielu, mikä tarkoittaa että metsien hiilivarasto kasvaa joka vuosi sen verran.

Metsiemme kasvu ei enää takavuosien tapaan kiihdy ja hakkuumäärät ovat kasvaneet. Tämä selittää suurimmaksi osaksi hiilinielun romahduksen, ja turvemaiden päästölaskennan muutokset vain pieneltä osin. Nehän on huomioitu koko aikasarjassa vuodesta 1990 alkaen ja viime vuosien nopea romahdus hiilinielussa näkyy silti selkeästi.”

https://www.hs.fi/suomi/art-2000010774438.html

Birdlife:

”Suomi on erityisen tärkeä pesimäalue monelle pohjoisten metsien tai soiden pesimälinnulle. Useiden Euroopassa harvinaisten lajien kannasta suuri osuus pesii Suomessa: jopa 80 prosenttia Euroopan jänkäsirriäisistä ja puolet mustavikloista pesii meillä. Tilanne korostuu Euroopan unionin tasolla: yli 40 lajin EU-alueen kannasta vähintään puolet pesii Suomessa.

…

Kolme keskeistä Suomen lintujen uhanalaisuutta vähentävää toimenpidettä ovat tehokas lintuvesien hoito ja kunnostus, luonto- ja ympäristötoimien vahvistaminen maatalouden tukijärjestelmissä sekä varttunutta metsää tarvitsevien lajien elinympäristöjen parempi huomioiminen metsätaloudessa.

…

Kaikki punaisella listalla olevat lajit eivät tarvitse erityisiä suojelutoimia. Uhanalaisia ovat vähentyneiden lajien lisäksi myös muutamat meillä toistaiseksi harvinaiset, mutta ilmaston lämmetessä todennäköisesti runsastuvat lajit sekä eräät luontaisesti harvalukuiset lajit. Uhanalaisuuden rinnalla arvioidaan sen vuoksi myös kunkin lajin suojelutarve.

Uhanalaisuusarvioinnissa tarkastellaan viimeaikaisia muutoksia. Sen vuoksi punaiselta listalta puuttuu aiempina vuosikymmeninä huomattavasti vähentyneitä lajeja, vaikka niiden kanta ei ole palautunut. Kriteerit täyttyvät vain, mikäli väheneminen on ollut voimakasta lajin edellisen kolmen sukupolven aikana.”

https://tiedostot.birdlife.fi/julkaisut/linnuston-tila-suomessa-verkkoversio.pdf

Siinäpä oli paljon hyödyllistä asiaa Birdlifelta. Mustikan väheneminen on vanhentunut tieto.

Peltosirkun kohtalo on ikävä, mutta sille emme voi mitään mitä sen talvehtimisalueilla tapahtuu. Peltolinnut ovat tulleet meille aikoinaan maatalouden myötä joten niitä voidaan huomioida maataloudessa; esimerkiksi laiduntamalla nautoja ulkona, muuttamalla vesistöjen suojakaistoja peitteisemmiksi sekä ylläpitämällä perinneympäristöjä. Maatalouden ympäristötuki on ohjauskeino.

Sellaiset aiemmin yleiset lajit, jotka kärsivät ilmaston ja elinympäristöjen muutoksesta ansaitsevat huomiota. Ylen jutusta näki, että monen lajin yksilömäärät ovat laskussa, erityisen paljon vesilintulajistossa. Keskeinen uhkatekijä on rehevöityminen ja tummuminen, joka johtuu muun muassa turvemaiden käsittelyllä maa- ja metsätaloudessa. Vesilintuja voidaan auttaa lajikohtaisilla metsästysrajoituksilla ja vesistöjen ja kosteikkojen kuntoa parantavilla ennallistamistoimilla. Erikseen kehotetaan perustamaan muutonaikaisia ja talvehtimisen sallivia metsästysrajoitusalueita. Elokuussa alkavan vesilintujen metsästyksen väitetään ajavan ne liian aikaisin muutolle.

Metsälinnustossa kuten muissakin luontotyypeissä tapahtuu rakennemuutos, joka myös johtuu ilmaston ja  elinympäristön muutoksesta. Yksilömäärä voi olla ennallaan mutta lajit vaihtuvat toisiksi, paremmin nykyiseen tilanteeseen sopeutuviksi. Kuinka paljon tätä muutosta tulee vastustaa tai hidastaa, siinäpä kysymys. Tätä pohdittanee siellä juuri alkavassa YK:n luontokokouksessa.

PS. Jutun näkökulma on aina toimittajan valinta, eli juttuun ei oteta kaikkea mitä haastateltava kertoi. Jos kerrottaisiin aivan kaikki, jutuista tulisi liian pitkiä.

Noissa kyselyissä, esim. vaalikoneessa, keskimmäinen vaihtoehto on yleensä neutraali, mutta se ei ole ihan sama asia kuin ettei tiedä.

Vaihteeksi hiilinieluista mediassa. Tämä on oikeastaan hyvä juttu, koska näiden kirjoitelmien ansiosta muutkin kuin Petteri Taalas tulevat tietoisiksi siitä että metsä ei ole varma hiilivarasto.

Vuosien 2009 ja 2022 välisenä aikana Suomen metsien hiilinielut olivat vähentyneet jopa 90 prosenttia, The Guardian kertoo. Metsiä hakataan kaupallisiin tarkoituksiin nopeutuvalla tahdilla. Lämmin maaperä hajottaa turvetta. Kuivuus ja korkeat lämpötilat rasittavat metsiä, jolloin puita kuolee enemmän kuin aiemmin.

The Guardianin mukaan myös esimerkiksi Ranskassa, Saksassa, Tsekissä, Ruotsissa ja Virossa hiilinielujen määrä on vähentynyt huomattavasti.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010775085.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=is_tf&utm_source=hs.fi&utm_content=promobox