Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tuore Mikolan ja Ojasen artikkeli Metsäuutiset ja blogit -osastolla otsikolla ”Kannanotto: Luonnonvarakeskus vastaa kritiikkiin hiilitaselaskelmista”.
Tehtyjen simulointien mukaan päästöjen mallinnus vedenpinnan syvyyden perusteella ei näytä olennaisesti muuttavan päästöarviota. Tavoitteena on kuitenkin vähitellen tuoda vedenpintamallinnus osaksi turvemaiden päästölaskentaa. Sen avulla saadaan tarkemmin todennettua suometsien hoidon muutosten tuomat päästöjen alenemat.
Etsin tietoa hirvituhoista, löysin jk-hakkuut. Metsäkeskuksen raporttirajapinta kertoo että lakimuutoksen jälkeen pinta-ala on kymmenkertaistunut eli hiljalleen kasvanut 2500 hehtaarista 25000 hehtaariin.
Ei se parempi laskeminenkaan auta, jos ongelman ydin on siinä että alhainen hirvikanta ei vaan käy metsästäjille.
Hirvivahinkojen korvauksia varten arvioitu pinta-ala näkyy olevan laskusuunnassa, mutta arviointeja tehdään ympäri maata eivätkä susialueet vaikuta poikkeavan yleiskuvasta.
http://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/metsatietoaineistot/metsatuhot
Kts. hirvieläinvahinkoarvioinnit 2022-2024 ja Vuoden 2024 arviointipisteet.
Kommentoin Paula Lehtomäen mielipiteeseen (HS) hakkuiden rajoitusten vaikutuksista meillä ja muualla. Unohtui mainita hiilensidontamarkkina, jolla rajoitusten rahoitus toteutuisi kyllä markkinaehtoisesti, ts. metsänomistajalle ei tulisi menetyksiä, mutta kansantaloudelle tulisi silti haittaa. Tämä olettaen että miljardisakkoja ei puuttuvista hiilinieluista määrätä. Meidän hakkuurajoituksista saataisiin maapallonlaajuisesti ja ilmastonmuutokselle hyvin vähän hyötyä.
Joka tapauksessa kannattaisi katsoa ensin vapaaehtoiset kannusteet ennen kuin hakkuiden sääntelyä pantaisiin toimeen. Yhtenä toteutuskeinona hiilensidontamarkkina, jolla voisi rahoittaa hakkuiden lykkäämistä, tuhkalla lannoittamista ja vaikkapa vesipinnan noston mahdollistavia patojen rakennushankkeita ojitetulla suoalueella. Miksei myös turpeen hautaamista kivennäismaan alle.
”Edellä esitetty kysymys, mistä hakkuista ja poistumasta vähennetään, on hyvä. Hakkuumahdollisuusarviossa pitää huomioida kaikki tavoitteet ja rajoitteet – myös luontokadon torjunnan tarvitsema suojelupinta-ala.
Metsätieteilijöiden tekemiin mittauksiin ja mallinnuksiin pohjaava ennuste on kuitenkin melko selkeä: jos hakkuut jäävät pitkäaikaisesti selvästi kasvua alemmiksi, metsien kokonaiskasvu alenee ikärakenteen vanhetessa. Kohtuullisen ja väliaikaisen hakkuiden vähennyksen vaikutus ei kenties ole suuri, mutta ei aivan riskitön. Jos metsäteollisuus sopeutuisi alempaan puun tarjontaan lopettamalla tuotantolaitoksia, laajoista metsätuhohakkuista tulevan puun käyttöön ei välttämättä riittäisi käyttökapasiteettia.
Energiapuun polttoa kaukolämpölaitoksissa on tuettu tuulivoiman tukipaketin osana, ja fossiilienergioiden hinnan nousu tuki puun energiakäyttöä. Nyt uusiutuvien tuet ovat poistumassa ja ollaan siirtymässä markkinaehtoiseen puun käyttöön, jossa puuvirrat ohjautuvat sinne missä niistä saadaan paras arvonlisä. Hakkuiden vaikutus valtion verotuloihin, maaseudun aluetalouteen ja työllisyyteen on suuri. Yksityisteiden ylläpidossakin puukauppatulo on tärkeä.
Millainen merkitys Suomen alenevilla hakkuilla olisi globaalisti? Metsää voisi palaa vähemmän luonnonmetsissä, jos palokuormaa olisi vähennetty tekemällä meiltä pois siirtyneitä hakkuita. Siirtymistä kuitenkin rajoittaa se, että niistä puuttuu puunhankinnan tarvitsema infrastruktuuri (tiet, yritykset, koneet, työntekijät). Joka tapauksessa hakkuiden aiheuttama hiilivaraston pienenemä ja sen ilmastovaikutus olisi muualla tehtynä samaa suuruusluokkaa kuin meillä tehdyissä hakkuissa.”
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000011123182.html
Pentti suotta osoittelee meitä sormella… kyllä ne kasvudynamiikkaa ymmärtämättömät ovat ihan muilla palstoilla.
Paulan mielipide on Helsingin Sanomissa.
Esimerkiksi 10 milj. m3:n vähennys hakkuissa tuntuisi jo laajankin joukon toimeentulossa, jos se vähentäisi kansantaloudessa liikkuvaa rahaa 2 mrd vuodessa.
Odotan että ennallistamistyöryhmä miettii suoasiat niin meidän ei tarvitse. Sama koskee vähän kasvihuonekaasujen raportointiakin: isolle joukolle ihmisiä maksetaan sen tekemisestä. Ei meitä ehkä tarvita neuvonantajiksi joka asiassa.
Puiden kevät -lähetys radiossa 29.4. Nyt menossa Luontoillan 50 v -juhlalähetys Areenassa. https://areena.yle.fi/1-74270697
Burgerimiehet Välimerellä -sarja alkaa Nelosella kello 20 Portugalista.
Vhp:n ja metsäkauriin kantojen vahvistuminen voi olla riski myös metsäpeuralle, jos ne vetävät perässään lisää suurpetoja metsäpeuran vasomisalueille. Metsäpeuran hoitosuunnitelmassa petojen saalistus mainitaan suurimpana yksittäisenä uhkatekijänä suojelulle, perusteena Ilpo Kojolan ja A. Pölläsen tutkimukset.
