Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ajankohtainen kirja joka on käännetty myös suomeksi. Keir Giles: Kuka puolustaisi Eurooppaa? Gilesin mukaan Trumpin toiminta osoittaa, että Venäjä saa kaiken pyytämänsä rauhanneuvotteluissa Ukrainan kanssa.
Kurki: kannattaako vänkäämistä tästä yksityiskohdasta Ikosen kanssa jatkaa. Nuoremmatkin mutta runsaslahopuustoiset metsät tunnustetaan jo laji-inventoinnissa hyviksi elinympäristöiksi uhanalaisille. Ollaan erimielisiä vanhojen metsien suojelun tarpeesta mutta onko tällä käytännön merkitystä, kun laaja suojelu Etelä-Suomessa ei ole näillä näkymin toteutumassa. Tiedämme miten uhanalaisia autetaan, eli lisäämällä metsämaisemaan sekapuustoisuutta, lahopuujatkumoa ja vanhoja puuyksilöitä. Sitten on osa lajistosta, joka suosii laajempia yhtenäisiä varttuneen metsän kokonaisuuksia, kuten metsäpeura tai kuukkeli joita varten tulee olla jokin määrä isoja suojelualueita edes jonkin verran kytkeytyneinä.
Jaan aSantan tilannekuvan. Tekniset hiilinielut tulevat vähitellen avuksi: uudet kuten vedystä grafiitiksi hitaammin, mutta ligniini betoniin kenties nopeastikin, ja vanhat konstit kuten puurakenteet ovat edelleen käytössä. Juha Jumppasella on hyvin perusteltu näkemys siitä mikä on maankäytön puolella kustannustehokkain päästöjen vähennystapa: metsien kasvun lisääminen. Hakkuita vähentämällä tämä ei tapahdu, jos katsoo yhtään nenäänsä pitemmälle.
Yksityisautoilusta ja globaaleista ongelmista viisastelua. Kenellä on ratkaisujen avaimet: kuluttajilla vai päättäjillä?
”Yksityisautoilu on monelle kaupunkilaisellekin välttämätön arjen pyörityksessä selviämiseksi. On kuljetettava ostoksia, lapsia, vanhuksia ja harrastusvälineitä. Ympäristövaikutuksia voi alentaa ajamalla harvemmin ja valitsemalla paremman polttoaineen kuten biokaasun tai sähkön.
Päättäjillä ja kuluttajilla on molemmilla oma roolinsa. Aikamme viheliäisimpien ongelmien (ilmastonmuutos ja luontokato) ratkaisuksi on esitetty kohtuullistamista, eli sitä että kulutamme todellisten tarpeidemme mukaan. Talousjärjestelmämme perustuu kuitenkin jatkuvaan kasvuun. Kehittyneiden talouksien velkaongelma ei ratkea eikä kehittyvien maiden elintaso nouse ilman sitä. Tähän perusparadoksiin tarvittaisiin kenties aivan uusia avauksia ja monenkeskistä yhteistyötä, joka on hieman vaikeaa tänä päivänä.”
Monenlaista puhetta miljardilaskuista.
Helsingin yliopiston tiedote: ”Myös metsien hiilinielujen tukeminen on tapetilla, etenkin kun tällä hetkellä metsien hupenevista hiilinieluista on lankeamassa veronmaksajille miljardien EU-korvaussumma.”
Markku Laukkanen: ”Silti edelleen Ilmasto- ja luontopaneelien puheenjohtajille miljardilaskusta puhuminen toimii ideologisena vipuvartena hakkuiden rajoittamiselle, eikä ole huolen häivää kansantaloudelle koituvista menetyksistä.”
Jyri Seppälä: ”Kukaan ei pysty sanomaan, millainen lasku on tulossa. Puheet miljardilaskusta perustuvat vanhoihin käsityksiin.
aSanta tätä kutsutaan Kiina-kortiksi: koska 5 miljoonan suomalaisen päästövähennyksillä ei ole merkitystä, ei kannata yrittää. Jos jokainen maailman 5 miljoonan popula sanoo samaa, loppujen lopuksi kukaan ei yritä.
Päästövähennyskeinot kannattaa valita huolella: otetaanko epävarma lasku EU:sta vai varma lasku hakkuiden pienentämisestä?
