Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Jos ruhoja on vähän, oman teurastamon vaihtoehto on ostaa käsittely palveluna muualta. En tiedä paljonko kustantaa, tietääkö joku? Jos käsittelyn kapasiteetti (ihmiset ja kylmiöt) on pullonkaula, asiaan tarvittaisiin lisää kaupallisia toimijoita. Etelässä on esimerkiksi Viltgården joka ostaa metsästäjiltä ruhoja. Onko Keski-Suomessa ketään? Pohjoisessa ovat porojen käsittelijät joten sieltä luulisi löytyvän kapasiteettia ja osaamista.
Eli ideana siis myydä osa ruhoista edelleen myytäväksi ja osa palautuisi metsästäjille valmiiksi käsiteltynä vakuumissa.
Ai niin olikin kiitos Rane muistin virkistyksestä ja korjauksesta: puiston ulkopuoli on siis erilainen kuin sisäpuoli mutta silti lajimäärällä mitattuna monimuotoinen.
Uhanalaisten ongelma eli niiltä puuttuvat elinympäristöt ei kuitenkaan ratkea lajeja laskemalla. Eteläänkin saataisiin lisää arvometsää jos nyt rauhoittaisi hiukan nuorempia metsiä ja ennallistaisi niitä.
Juuri näin käpysonni on että jos halutaan maksimimäärä biomassaa vaikka energiapuustosta lyhytkiertoviljelmältä niin ei välttämättä harvenneta jos korjuuteknologia sallii sen. Tai jos joku maksaa hiilen sidonnasta eikä kasvustolle ole muita tavoitteita. Metsänkasvatuksessa pitää huomioida kuitenkin pitkä kiertoaika ja hiilen sidonnan lisäksi muut tavoitteet kuten tuhoriskit ja myyntitulo.
Avo-ajatus tulee Olli Tahvoselta, jonka laskelmiin voi perehtyä hänen Luontopaneelille tekemistään julkaisuista. Hän sanoo siellä jossain kohtaa että avohakkuu voi olla monesti aluksi järkevin vaihtoehto, vaikka myöhemmin tähdättäisiin jatkuvaan kasvatukseen. Tarkoittaa kai tässä runsaspuustoisia tasarakenteisia (kuusivaltaisia?) metsiä, joissa jk-menetelmän vaatiman rakenteen saavuttamiseen tarvittaisiin pitkä siirtymäaika. Avoalalle syntyy sekametsä, josta on helpompi rakennella sopiva koktail.
PS. Suomen Metsätieteellinen Seura palkitsi mitalilla sekä Olli Tahvosen että Timo Pukkalan Metsätieteen Päivillä.
Onko jänisjahtikin kohta katoavaa kansanperinnettä kun koiraa ei voi päästää ajoon?
Tällainen käänteinen ”kannustin” mutta toimisiko? Luontohaitta lähtee kuluttajien tarpeista ja alkutuottajaa rangaistaan. Seurauksena voi olla jopa uusiutumattomien materiaalien suhteellisen kilpailukyvyn paraneminen suhteessa uusiutuviin.
Drooni voisi kenties hoitaa myös Tricon taimikohtaisen täsmälevityksen, kun tuo hajalevitys tuntuu olevan ongelma.
Hesarissa oli juttua suomalaisten pääsystä USA:n markkinoille: näyttöteknologiaa valmistava Dispelix alkaa toimittaa osia ilmailu- ja puolustusalan jätti Collins Aerospacelle.
Saap nähdä, tekoälysovelluksia varmaan nähdään metsässäkin. Ehkä hakkuurobotti pystyisi toteuttamaan vaativankin isännän toiveet mutisematta? Aluksi konenäkö yhdistettynä paikkatietoon varmaan avustaisi hakkuukoneen kuljettajaa. Esimerkiksi uhanalaisten lajien turvaaminen olisi iisi piisi, jos esiintymät olisi merkitty metsätietojärjestelmään!
