Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kiitos aiheellisesta tarkennuksesta kolaritilaston suhteen. Miten pärjäisimmekään ilman Tilastoja?
Olisiko syytä harventaa myös sitä etelän muiden hirvieläinten kantaa? Kauriille kelpaavat kuusetkin ravinnoksi. Pohjoisessa tuli kesäkuussa todettua, että ainakin keväällä porot pakkautuvat teiden varsille (laiduntamaan?) jolloin kolari tapahtuu helposti. Muutenkin poroja on liikaa suhteessa metsätalouden kantokykyyn.
Jos lasketaan yhteen KAIKKI hirvieläinten (sorkkaeläinten) haitat, on selviö että niiden kantojen säätelyssä olisi parantamisen varaa: hirvikärpästen aiheuttama virkistyskäytön estyminen, sorkkaeläinkolarit, taimikkotuhot ja metsänuudistamisen vinoutumat.
Hirvikannan tarkempia arvioita toivottiin uutisissa tänään. Yhtenä ongelmana nykyisessä kannassa nähtiin naaraiden suhteettoman suuri osuus, joka ainakin johtaa suureen vasatuotttoon.
Hirvikannasta sanottiin myös, että sitä ei saa päästää liian alas, koska se on tärkeä ravinto suurpedoille. Tuommoista perustelua ei ole ennen kuultukaan. Noh, ne suurpedot taitaisivat selvitä aika lailla paljon pienemmällä hirvimäärällä. Samoin me ei-metsästävät metsänomistajat!
Arvostan tamperelelaisen tapaan suuresti maaseudun asukkaiden panosta maiseman ja luonnon hoitoon Pääasiassa vastuullista porukkaa nykyisin. Luonnon ja ympäristönsuojelun tarpeet kumpuavat nykyään yhtä paljon kansainvälisistä sopimuksista kuin kotimaan tarpeista.
Minun metsäni on Naturassa ja rannat vielä lisäksi rantojensuojeluohjelmassa. Niin että ihan kaikkea mitä mielii ei pysty tekemään. Joskus kuitenkin tuntuu ettei ohjelmien suojeluvaikutus ole kovin vahva: vasta torpattiin Konnevedellä tuulipuistokaava, ja nyt olen kuullut tunnusteltavan kaivoshanketta, ihan siinä Naturan naapurissa.
Ympäristön pilaaminen onnistuu meiltä vielä tehokkaammin kuin menneiltä sukupolvilta. Vihreä talous on välttämättömyys.
Metsälehdessähän oli kaavio eri puulajien istutusmääristä eri VMI inventoinneissa. Johtopäätös oli että kuusta ilmeisesti istutetaan ylen määrin verrattuna uudistusalueiden kasvupaikkajakaumaan. Osittain tämä johtunee hirvivahingoista, osittain siitä että mäntyä ei enää juurikaan istuteta vaan kylvetään.
Miksi ei sitten koivua tai haapaa istuteta? Pelätään siinäkin hirvivahinkoa. Näitä puulajeja saadaan kuitenkin runsaasti luontaisena sekoituksena jos maanmuokkaus on asiallisesti tehty. Joten jos niitä vain jätetään taimikonhoidossa, kyllä niitä pitäisi riittää sellupuuksi. Uudessa metsälaissa kai sallitaan jonkin sortin energiakasvatus lehtipuilla, sieltä saadaan myös sellupuuta.
Miksi tuonti on noin suurta, en osaa vastata, ehkä itäisen Suomen tehtaat kärsivät lehtipuupulasta? Energiapuuksi varmaan menee myös osa.
Kyllä Tanelilla on Pohjanmaalla hyvä aitiopaikka ojituskysymyksiin. On aivan oikea käsitys että uudisojitus metsätalouteen on loppunut mutta turvetuotantoon on varattu runsaasti ojittamattomiakin soita. Näistä toivoisi ainakin arvokkaiden kohteiden säästyvän ja turvetta nostettavan vain ojitetuilta soilta tai turvepelloilta jos turvekerrosta on. Käyttämättömät turvepellot tulisi metsittää energiantuotantoon ja kannattamattomat kunnostusojitukset jättää tekemättä. Muutenkin turvetuotannon painopistettä soisi suunnattavan enemmän biomassan tukipolttoaineeksi ja korkeamman jalostusasteen tuotteisiin kuten ympäristötuotteet, viherrakentaminen ja kasvuturve.
Kohteita ei kannata olla liikaa, että ei aika mene siirtymisiin. Jos Taivalkoski on ohjelmassa, minun toivelistallani olisi Jalavan museokauppa Taivalkosken keskustassa.
Onko perjantaina illalla yhteistä ruokailua? Jos on, pitää olla tiedossa aika milloin tulisi olla paikalla jos haluaa osallistua siihen. Onko lauantaina mahdollista saunoa? Porukassa on ainakin yksi innokas saunoja.
Joukkis jos haluaa lunastaa lupaamani mhymaksu samppanjat, tulee sitten kans paikalle. En tuo Kuusamoon saakka.
Jos on noin paljon altistusta punkeille kuin aloittajalla, kannattaa nyt aluksi ainakin ottaa se rokote puutiaisaivokuumetta vastaan. Itse olen pärjännyt välttelemällä koirien kanssa korkeita heinikoita. Mökillä ja hakkuuaukoissa niitä ei ole Keski-Suomessa näkynyt.
Jotain torjuntaohjelmaa pitäisi tosiaan kehitellä. Olisiko ministeriöiden yhteistyössä mietittävä keinoja borrelioosia levittävien eliöiden torjumiseksi. Kyseessähän on kansanterveydellinen ongelma. Tässäkin voisi nopeasti kokeiltavaksi ja kustannustehokkaaksi keinoksi esittää petojen paikallisia rauhoitusalueita. Ainahan sitä voi nopeasti palata vanhaan metsästyskulttuuriin jos haittoja ilmenee.
Suuresti hämmästyyisin jos avohakkuita rajoitettaisiin. Suomen maisemia kun katselee, suurempi ongelma on pusikoituminen joka estää maisemien ihailun. Totta kai avohakkuun seurauksena maan hiilivarasto jonkin verran hupenee, kun maa lämpenee ja sitä muokataan. Haittaa voi kompensoida käyttämällä mätästystä äestyksen sijaan, jolloin muokattava maa-ala on pienempi. Lisäksi jos hakkuutähteet jäävät palstalle, syntyy uutta humusta.
Jos hiiltä halutaan säästää, loogisempaa olisi uudisojitusten rajoittaminen. Joka nyt tulee tapahtumaan muutenkin suostrategian myötä.
