Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä Tanelilla on Pohjanmaalla hyvä aitiopaikka ojituskysymyksiin. On aivan oikea käsitys että uudisojitus metsätalouteen on loppunut mutta turvetuotantoon on varattu runsaasti ojittamattomiakin soita. Näistä toivoisi ainakin arvokkaiden kohteiden säästyvän ja turvetta nostettavan vain ojitetuilta soilta tai turvepelloilta jos turvekerrosta on. Käyttämättömät turvepellot tulisi metsittää energiantuotantoon ja kannattamattomat kunnostusojitukset jättää tekemättä. Muutenkin turvetuotannon painopistettä soisi suunnattavan enemmän biomassan tukipolttoaineeksi ja korkeamman jalostusasteen tuotteisiin kuten ympäristötuotteet, viherrakentaminen ja kasvuturve.
Kohteita ei kannata olla liikaa, että ei aika mene siirtymisiin. Jos Taivalkoski on ohjelmassa, minun toivelistallani olisi Jalavan museokauppa Taivalkosken keskustassa.
Onko perjantaina illalla yhteistä ruokailua? Jos on, pitää olla tiedossa aika milloin tulisi olla paikalla jos haluaa osallistua siihen. Onko lauantaina mahdollista saunoa? Porukassa on ainakin yksi innokas saunoja.
Joukkis jos haluaa lunastaa lupaamani mhymaksu samppanjat, tulee sitten kans paikalle. En tuo Kuusamoon saakka.
Jos on noin paljon altistusta punkeille kuin aloittajalla, kannattaa nyt aluksi ainakin ottaa se rokote puutiaisaivokuumetta vastaan. Itse olen pärjännyt välttelemällä koirien kanssa korkeita heinikoita. Mökillä ja hakkuuaukoissa niitä ei ole Keski-Suomessa näkynyt.
Jotain torjuntaohjelmaa pitäisi tosiaan kehitellä. Olisiko ministeriöiden yhteistyössä mietittävä keinoja borrelioosia levittävien eliöiden torjumiseksi. Kyseessähän on kansanterveydellinen ongelma. Tässäkin voisi nopeasti kokeiltavaksi ja kustannustehokkaaksi keinoksi esittää petojen paikallisia rauhoitusalueita. Ainahan sitä voi nopeasti palata vanhaan metsästyskulttuuriin jos haittoja ilmenee.
Suuresti hämmästyyisin jos avohakkuita rajoitettaisiin. Suomen maisemia kun katselee, suurempi ongelma on pusikoituminen joka estää maisemien ihailun. Totta kai avohakkuun seurauksena maan hiilivarasto jonkin verran hupenee, kun maa lämpenee ja sitä muokataan. Haittaa voi kompensoida käyttämällä mätästystä äestyksen sijaan, jolloin muokattava maa-ala on pienempi. Lisäksi jos hakkuutähteet jäävät palstalle, syntyy uutta humusta.
Jos hiiltä halutaan säästää, loogisempaa olisi uudisojitusten rajoittaminen. Joka nyt tulee tapahtumaan muutenkin suostrategian myötä.
Keskustelusta näkyy erikoisen hyvin että metsätalouden vaikutusta riistaeläimiin ei tunneta vielä tarpeeksi hyvin. On tiedossa että esimerkiksi metsäkanoihin vaikuttavat säät, suojapaikat, ravinto, saalistus ja metsästys. Mutta emme tarkkaan tiedä miten näitä tulisi säätää kunkin lajin kohdalla. Tapion riistaa reunoilta hanke voi tuoda lisävalaistusta, jos kokeilut onnistuvat. Pienpetojen tehometsästys ei näytä tuovan apua riistakantojen elvytykseen. Siksi kannattaisi kokeilla jonkin aikaa vapaaehtoisia riistan ja petojen täysrauhoituksia ja jos kannat elpyvät, rajoitettua metsästystä kantojen kestokyvyn rajoissa. Sama koskee myös kalastusta. Tulisi selvittää kestävä taso.
Hyvää juhannusta kaikille kirjoittajille, lukijoille ja yhteistyökumppaneille. Kevätkylvöt on tehty ja aineistoja hankittu. Keskityn nyt tutkimusrahoituksen hankkimiseen ja palaan palstalle kun on taas jotain sanottavaa. Metsänhoitoyhdistyksistä tai eläintuhoista, tai jostain muusta. Pitää sitä ainakin lakiuudistuksia seurata!
On opittu että muokkauksetta uudistamista ei periaatteessa ole olemassa, aivan karuimpia kankaita lukuun ottamatta. Eli kuusen istutus mättäisiin ja männyn kylvö tai luontainen äestysjälkeen tai kaivurilaikkuun ovat päämenetelmät. Tämä on aiheellinen ja hyvä muutos. Lisäksi taimien laatu on parantunut ja tasaantunut.
Yksi merkittävä asia on siemenen laadun parantuminen ja jalostuksen eteenpäin meno.
Itsekin kokeilen ensimmäistä kertaa 1.5SV siemenellä kylvöä. Eli käytän alustavasti testattua ja testattua siementä kylvöissä.
Matti Kärkkäinen ja Seppo Kellomäki aikoinaan opettivat männyn laatukasvatuksesta yliopistolla aika lailla yhtenevästi Metsälehden energiapuun kasvatusta kuvaavan jutun kanssa. Eli ensiharvennukseen saakka pyritään pitämään kohtuullisen suuri tiheys, ei kuitenkaan mikään tiheikkö. Alle 5000 runkoa joka tapauksessa. Varhaishoidosta ja taimikonhoidosta pitää tässäkin ketjussa huolehtia jos tarpeelliselta näyttää.
Kerron vielä kerran omasta energiahakkuustani. Lehtomaisen kankaan luontainen koivikko jossa jälkimmäinen taimikonhoito jätti liian tiheäksi, tuotti 100 mottia energiapuuta hehtaarille, ja nyt 5 vuotta myöhemmin se olisi kypsä ensiharvennukseen. Kasvuvauhti on hirmuinen, tarkkana saa olla nuoruusvaiheessa etteivät hoitotoimet jää liian myöhään. Itsekin pelkäsin latvusten liiaksi supistuneen ja että lumituhoja tulisi. Onneksi ei niitä eikä korjuuvaurioita tullut.
