Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kemissä on aika kovat investoinnit maksettavana. Onneksi raaka-ainetta riittää Lapissa, vaikka ei Aku Louhimiehen haastattelussa moitiskelemia ikimetsäpuita Inarista keittäisikään vaan ihan vaan Osaran ja muiden aukkojen talousmetsäpuita.
Tämä oli hyvä täydennys Visakallolta eli vaurastuminen on helpompaa, jos onnistuu sijoittamaan tuottavasti myös metsän ulkopuolelle. Tästä RR lienee samaa mieltä kanssamme.
Metsävähennys on aiheuttanut sivujuonteena metsäkaupan vilkastumista: säilyttääkseen vähennyspohjan joutuu sijoittamaan aina uuteen tilaan myytävän loputtua. Tämä meni nyt sivuun ketjuun aiheesta mutta kysyn silti vielä: onko metsävähennys riittävä syy sijoittaa uudelleen metsään, vai kannattaisiko omaisuutta hajauttaa muihin omaisuuslajeihin?
Jari Sarasvuo ei haukkunut metsätaloutta. Ymmärtää keskimääräistä paremmin metsää ja on äskettäin ryhtynyt metsänomistajaksi. (Linkki jatkuvan kasvatuksen ketjussa, kannattaa katsoa.)
Louhimiehen uutta TV-sarjaa ”Konflikti” mainostettiin. Sekin voi kannattaa katsoa; se voi olla tulevaisuutemme jos Venäjä saa Ukrainan.
Louhimiehellä oli hyviä ajatuksia tiedonvälityksestä: Suomelle on kova valtti siinä että meillä on kohtuullisen osaavat viestimet ja toimittajat. Kaikissa maissa ei ole näin hyvä tilanne, vaan ihmiset ovat toimittamattoman uutisvirran varassa.
Puopolo arveli että vaikka Trumppi tulisi valituksi, USA olisi hankala muuttaa diktatuuriksi. Ei tarvitsisi muuttaa, riittää että kaikki avainpaikat on saatu miehitetyksi republikaaneilla. Korkein oikeus taitaa olla jo ja kongressi aika pitkälle. Vastavoimaksi jäisi enää muutama demokraattijohtoinen osavaltio.
Jokos RR katseli Sarasvuon ja Beckin keskustelun: siellä sanottiin että metsässä voi tyytyä kohtuulliseen tuottoon. Puhuttiin myös että metsä ei sovi laiskalle eikä ahneelle, mainittiin tavoitteina arvon kasvattaminen ja ylisukupolvisuus. Kaiken kaikkiaan aika ylevä ajatusmalli.
Kannattavuuden mittareita pystyy laskemaan kun on käytössä metsävaratieto ja tieto tehdyistä hakkuista ja niistä saaduista tuloista. Eteenpäin ennustaminen on vaikeaa, mutta toteutunutta voidaan tarkastella ja yrittää parantaa siitä.
Meneekö kasvatus tappiolle, se riippuu omistajan tuottovaatimuksesta ja siitä kuinka paljon kasvatusketjuun joutuu sijoittamaan rahaa. Jonkin verran huolta herättää se että kantohinnat eivät pysy inflaation ja kustannusten nousun tahdissa. Nyt kun kantohinnat ovat kerrankin nousseet, teollisuus on jo heti kannattavuuden kanssa vaikeuksissa. Varmaan toki muitakin selittäjiä on kuin kantohinta eli tuotteiden markkinatilanne on heikentynyt.
Retki on joo mutta Bosgårdin metsissä ei ole mielestäni oikein nähtävissä kunnon erirakenteisuutta, ainakaan kartanon lähistöllä kiertävällä luontopolulla. Ehkä tuo retki vie kauemmaksi sitten. Kommentoikaa ja laittakaa kuvia jos joku käy ja onnistuu näkemään hyviä kohteita. Kartanon tilapuodista voi ostaa lihaa mukaan.
http://www.jatkuvakasvatus.fi/tapahtumat/jatkuvan-kasvatuksen-metsaretki-porvooseen-23-11
Metsänhoidon suositukset hirviriskistä:
”Nuorissa mäntyvaltaisissa taimikoissa varhaisperkaus voi pienentää hirvituhojen riskiä, koska se edistää mäntyjen kasvua ja estää lehtipuuston pääsyä etukasvuiseksi. Tuhoriskialueilla taimikko kannattaa myös jättää riittävän tiheäksi, yli 4000 tainta hehtaarilla, koko riskivaiheen ajaksi.
Riskialueilla tuhojen torjunnassa voi käyttää apuna syönninestoaineita. Pienten hirvieläinten aiheuttamien tuhojen määrää ja torjuntaa ei ole tutkittu, joten ohjeita niiden huomioimiseen ei ole.”
https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/taimikon-varhaisperkaus/toteutus#section-323
Pituudesta sanotaan että noin pääpuulajin 1 metrin pituusvaiheessa, mutta tarkka ajoitus riippuu tietysti siitä milloin vesakko ampuu niistä ohi. Ohjeessa sanotaan että jos vesottuminen on vähäistä, perkauksen voi männyllä lykätä 2 metriin. Suuri tiheys edesauttaa paitsi hirvistä selviämistä, myös männyn laatua. Tavoiteltavaa olisi tasainen luston paksuus koko puun elinajan.
Jep, havupuiden taimettuminen on haastava asia myös tutkijoille, jotka koettavat ennustaa sitä kasvumalleissa. Se kuitenkin tiedetään että maanmuokkaus auttaa olennaisesti ja sehän ei ole jk:ssa repertuaarissa.
Kysyin sen takia kuusikon raivausajankohdasta, kun täällä on ollut mielipiteitä, ettei saa perata liian aikaisin tai homma menee pieleen. Itse en menisi kuusikkoon varhaisperkaamaan ennen kuin lehtipuu on selkeästi pitempää kuin taimet. Tavoitteena selvitä pääsääntöisesti kahdella raivauksella. Kuusen taimia ei lehtipuuston varjostus haittaa yhtä paljon kuin mäntyä ja sorkkaeläinlaidunnus on kuusella vähäisempää, mutta sen sijaan puhutaan riskistä että lehtipuu piiskaa kuusen latvan pilalle.
Opiskeluaikoina opitut asiat eivät välttämättä ole enää kuranttia tavaraa tänä päivänä ja vanha voi joutua poisoppimaan asioita.
En muista joko jaoin tämän täällä mutta tuli mieleen tuosta kun AR mainitsi että korkeakoulutettua väkeä tai rahastoa et ei siellä mitään metsänkasvatuskokemusta tai taitoa ole. Metsä on omaisuutta, jonka tavoitteet määrittelee omistaja. Metsäasiantuntijan tehtävä on kertoa millä keinoin tavoitteet todennäköisimmin toteutuvat.
Taloudellisten tuottojen ja luontoarvojen tasapainottaminen metsäalalla – Jari Sarasvuon Odysseia
Miltä näyttävät AR:n asiakkaiden jatkuvapeitteiset metsät: onko taimia, onko korjuuvaurioita, onko vajaatuottoisuutta? Vai onko enemmänkin niin kuin Perko kertoo: kovaa eurojen kilinää ikäluokkien ja kokoluokkien ihanteellisessa tilajärjestelmässä?