Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tuon kommentin Kahlschlag voisi laittaa Hesariin. Itse kommentoin tuonne että perintöverot menee kuitenkin ellei metsä siirry kaupalla. Joskus menee jopa perintöverojen lisäksi myyntivero samoista puista. Ei metsänomistajia kannata kadehtia veroeduista.
Pentille: kyselet ja lasket ihan järkeviä mutta niin tekevät suotutkijatkin. Siis muut kuin me wannabe-tutkijat täällä.
Metaanin osalta periaatteessa riittää kun mittaa paljonko sitä vapautuu suon pinnalta ilmoille. Useinhan käy niin, että jos suon pinta ei ole allikkoa vaan kuivaa rahkasammalta, metaani napataan pääosin pieneliöiden toimesta ennen kuin se vapautuu suosta. Siis myös silloin kun jk-suolla nostetaan veden pinnan tasoa. Puiden juuristoille on kuitenkin jätettävä noin 30 sentin kuiva kerros ainakin kasvukauden aikana.
Nostokoukku jänkää vastaan, mutta saatko kaikki käyttämään termiä pintaveden pinta jos pohjavesi on vakiintunut termi suolla?
Pinta-alaverotuksen lisäksi saattaa kiertoaikana pätkähtää parit perintöverotkin.
Soste laski sosiaaliturvaetuuksien indeksikorotuksen, työttömyysturvan lapsikorotuksen sekä työttömyysturvan ja yleisen asumistuen suojaosien palauttamisen vaikutukset köyhyyden kehittymiseen SISU-mikrosimulointimallilla. … Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut tänä ja viime vuona tehtyjen leikkausten lisäävän köyhien ihmisten määrää noin 100 000:lla. (Köyhä on tässä ilmeisesti sellainen jonka tulot ovat alle 60 prosenttia keskimääräisestä tulotasosta. Iso osa työttömistä ja eläkeläisistä siis kuuluu tähän ryhmään.)
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000011182904.html
Kulttuuritapahtumat ja urheilupaikat tukevat harrastuksia, joilla on kansanterveydellinen merkitys. Mitäs meidän elossa oleminen olisi ilman näitä – ainakin paljon henkisesti köyhempää.
Paljon riippuu Trumpin tullipolitiikasta ja siitä miten muut vastaavat siihen. USA on suuri markkina itsessään, mutta suuri osa isoista yhtiöistä toimii globaalisti. Jos vaikka Kiinan markkina ja EU:n jäävät osin pois, se jo tuntuu tuloksissa.
Tuo on totta että koira on iso ja riskialtis investointi. Isot eläinlääkärikulut ja ison koiran ruokintakulut. Olisiko tuolla Minnesotan hankkeessa toteutettu koira ja aita lahjoitusvaroin, näin ymmärsin.
Laumanvartijoita pitäisi saada toimintatakuulla, mutta se on hankala kun omistajakin voi pilata koiransa. Ihmistä kohtaan näillä ei ilmeisesti kaikilla ole vartiointiviettiä eli rodun valinta on tarkkaa. Ja koira on tuolla kansallispuistossa siis tarhassa eikä vapaana pihassa.
Jäin pohtimaan soiden syvyyskartoitusta. Riittääkö talousmetsäsoilla, jos kartoitetaan pohjaveden pinnan taso ja sen vaihtelu kun periaatteessa ojitetulla suolla hajoaa lähinnä vain hapellinen pintakerros. Jonkin verran tulee lisäksi metaania ja ilokaasua mutta pieniä määriä.
Fortum on alkanut paikoin periä tehomaksuja kaukolämmön asiakkailta. Eli siinä kannattaisi asiakkaalla olla jokin varajärjestelmä kylmiä päiviä varten joka leikkaisi tehoja eli puu tai sähkö. Kannustetaan joustavaan kulutukseen myös lämmössä.
Naapureiden sähkön kysyntä ei valu suoraan meille sellaisenaan vaan vienti on säänneltyä; ainakaan meille ei tule sen vuoksi pulaa. Viennin vaikutusta sähkön pörssihintaan meillä en tiedä, tietääkö joku?
Suolla päästöt voivat jopa pienentyä avohakkuun jälkeen, jos vedenpinta nousee ja aiempaa enemmän turvetta jää hapettomiin oloihin. Tässäkin lähtötilanne ja tilanteen muutos voi johtaa erilaisiin lopputuloksiin. (Minä en myöskään oikein osaa suoasioita, kun en omista niitä enkä ole opiskellut suometsätiedettä. Hyvin tietointensiivinen ala.)
Jalmarilla hyviä ajatuksia ja hyviä vaikutuksia saa muillakin lehtipuilla. Leppä esimerkiksi on erittäin hyvä laji maanparannukseen.
Ruotsalaisten kuoriaistuhojen ennustemallissa koivulla oli pieni paino, vaikka tutkijat arvelivat että merkitys voi olla suurempikin. Kirjanpainaja on yleisempi vanhoissa kookkaista puissa kun taas tähtikirjaaja voi iskeä nuorempaan pienempäänkin puustoon. Mitenkäs männyn okakaarnakuoriainen, mitä se suosii?
Ilman muuta kuoriaisten paikallinen kanta on tärkein selittäjä tuhoille. Altistavat tekijät (koko, ikä) ovat yksi syy miksi kiertoajan pidentäminen on riski ainakin havupuilla.