Mielenkiintoisia havaintoja Kurjella. En ole eläintieteilijä, mutta aivan uskottavan kuuloinen selitys sekin, että jos ravintoa ja suojaa on, niin miksi siirtyä muualle. Rktl jälki-indeksien perusteella kettu on ollut alamaissa viime vuosina Keski-Suomessa. Kärpällä ja lumikolla ovat kannanvaihtelut olleet rajuja viime vuosina, ja 2010 oli niillä ko. alueella hyvä vuosi, kun taas 2011 oli huono vuosi. Ehkä tämä selittää osan.
Kysyin tätä MMM:stä ja vastaus oli että lakityöryhmän muistiota ei ole vielä luovutettu ministerille. Eli se tulee myöhemmin nettisivulle, ja muistion perusteella laadittu hallituksen esityskin tulee samaiselle nettisivulle, jossa sitä voi sitten kommentoida. Pitää vain odotella kärsivällisesti.
Katsopa Suden jälki vaikka netistä Metsätieteen Aikakauskirjasta kirjoitus Henttonen&Huitu, muistaakseni numerossa 4/2011. Siinä on sujuva ja yleistajuinen esitys myyrätietämyksestä Suomessa. Tutkimushan on maailman huippua, mutta käytännön sovellukset tuhojen estämiseksi vielä puuttuvat.
Ei ne ötökät tiedäkään, siksipä suuret määrät heikkenevää ja kuolevaa puuta ovat vaaraksi riippumatta kenen maalla ja miten syntyneet. Ja pienet määrät ovat vaarattomia. Siksi olisi metsätuholain uudistamisessa hyvä keskittyä suuriin linjoihin, kuten viranomaistoimintaan ja korvauksiin laajojen tuhojen kyseessä ollessa. Sen sijaan metsänomistajien omaehtoista lahopuun lisäämistä metsän erityiskohteissa tulisi tukea eikä kampittaa liian tarkoilla määräyksillä poistettavien puiden määristä. Lahopuuta saataisiin niihin lisää ilmaiseksi eikä jätettävät puut haittaisi metsänhoitoa.