Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Suuresti hämmästyyisin jos avohakkuita rajoitettaisiin. Suomen maisemia kun katselee, suurempi ongelma on pusikoituminen joka estää maisemien ihailun. Totta kai avohakkuun seurauksena maan hiilivarasto jonkin verran hupenee, kun maa lämpenee ja sitä muokataan. Haittaa voi kompensoida käyttämällä mätästystä äestyksen sijaan, jolloin muokattava maa-ala on pienempi. Lisäksi jos hakkuutähteet jäävät palstalle, syntyy uutta humusta.
Jos hiiltä halutaan säästää, loogisempaa olisi uudisojitusten rajoittaminen. Joka nyt tulee tapahtumaan muutenkin suostrategian myötä.
Keskustelusta näkyy erikoisen hyvin että metsätalouden vaikutusta riistaeläimiin ei tunneta vielä tarpeeksi hyvin. On tiedossa että esimerkiksi metsäkanoihin vaikuttavat säät, suojapaikat, ravinto, saalistus ja metsästys. Mutta emme tarkkaan tiedä miten näitä tulisi säätää kunkin lajin kohdalla. Tapion riistaa reunoilta hanke voi tuoda lisävalaistusta, jos kokeilut onnistuvat. Pienpetojen tehometsästys ei näytä tuovan apua riistakantojen elvytykseen. Siksi kannattaisi kokeilla jonkin aikaa vapaaehtoisia riistan ja petojen täysrauhoituksia ja jos kannat elpyvät, rajoitettua metsästystä kantojen kestokyvyn rajoissa. Sama koskee myös kalastusta. Tulisi selvittää kestävä taso.
Hyvää juhannusta kaikille kirjoittajille, lukijoille ja yhteistyökumppaneille. Kevätkylvöt on tehty ja aineistoja hankittu. Keskityn nyt tutkimusrahoituksen hankkimiseen ja palaan palstalle kun on taas jotain sanottavaa. Metsänhoitoyhdistyksistä tai eläintuhoista, tai jostain muusta. Pitää sitä ainakin lakiuudistuksia seurata!
On opittu että muokkauksetta uudistamista ei periaatteessa ole olemassa, aivan karuimpia kankaita lukuun ottamatta. Eli kuusen istutus mättäisiin ja männyn kylvö tai luontainen äestysjälkeen tai kaivurilaikkuun ovat päämenetelmät. Tämä on aiheellinen ja hyvä muutos. Lisäksi taimien laatu on parantunut ja tasaantunut.
Yksi merkittävä asia on siemenen laadun parantuminen ja jalostuksen eteenpäin meno.
Itsekin kokeilen ensimmäistä kertaa 1.5SV siemenellä kylvöä. Eli käytän alustavasti testattua ja testattua siementä kylvöissä.
Matti Kärkkäinen ja Seppo Kellomäki aikoinaan opettivat männyn laatukasvatuksesta yliopistolla aika lailla yhtenevästi Metsälehden energiapuun kasvatusta kuvaavan jutun kanssa. Eli ensiharvennukseen saakka pyritään pitämään kohtuullisen suuri tiheys, ei kuitenkaan mikään tiheikkö. Alle 5000 runkoa joka tapauksessa. Varhaishoidosta ja taimikonhoidosta pitää tässäkin ketjussa huolehtia jos tarpeelliselta näyttää.
Kerron vielä kerran omasta energiahakkuustani. Lehtomaisen kankaan luontainen koivikko jossa jälkimmäinen taimikonhoito jätti liian tiheäksi, tuotti 100 mottia energiapuuta hehtaarille, ja nyt 5 vuotta myöhemmin se olisi kypsä ensiharvennukseen. Kasvuvauhti on hirmuinen, tarkkana saa olla nuoruusvaiheessa etteivät hoitotoimet jää liian myöhään. Itsekin pelkäsin latvusten liiaksi supistuneen ja että lumituhoja tulisi. Onneksi ei niitä eikä korjuuvaurioita tullut.
On todennäköistä että uudessakin metsälaissa määritellään ns. kasvatuskelpoiset puulajit. Olisiko jo aika laajentaa sallittujen puulajien valikoimaa, seuraavista syistä:
-lehtipuuvaihe on tarpeen tyvilahon vaivaamissa kuusikoissa sienitartunnan hävittämiseksi
-lehtipuusto syntyy yleensä ilmaiseksi joten uudistamisen kannattavuus paranee, jos niitä sallitaan sekapuuna
-halvat lehtipuut parantavat maata
-lyhytikäiset lehtipuut ml. hieskoivu voidaan poistaa harvennuksissa energiapuuksi ja kuiduksi
-puusepät tarvitsevat varta varten kasvatettuja ja hoidettuja (lue: järeytyneitä) lehtipuustoja, esim. pihlaja, leppä, tervaleppäHesarissa oli juttua että kalastuslakia oltaisiin ehdotettu muutettavaksi siten että kalastuskuntien vesillä saisi käyttää kalastusseurueita nimellistä korvausta vastaan. Jos tämä toteutuisi, olisi looginen seuraava askel tehdä sama uudistus metsästysoikeuksille. Uutisen mukaan ainoa kansanedustaja joka protestoi oli Ahvenanmaalta, jossa ko. laki ei edes olisi voimassa.
Edunvalvonta on tainnut torkahtaa tässä kohtaa. Eikös markkinataloudessa tällaiset asiat ole sovittavissa: kalastuskunta voi vuokrata vedet kohtuullista korvausta vastaan, jos haluaa. Samoin voi tehdä metsästysoikeuksien haltija (ei kylläkään metsästysseura vaan maanomistaja).
