Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Komppaan taas Leeviä: järeät lehtipuut ovat erittäin harvinaisia talousmetsissä. Siksi niitä kannattaa jättää säästöpuiksi ja hakkaamatta jääviin puronvarsiin yms. Kaulattu haapa tekee vähemmän juuri ja kantovesoja kuin kaadettu haapa. Pääsee vähemmällä taimikonhoidostakin.
Arvostan tamperelelaisen tapaan suuresti maaseudun asukkaiden panosta maiseman ja luonnon hoitoon Pääasiassa vastuullista porukkaa nykyisin. Luonnon ja ympäristönsuojelun tarpeet kumpuavat nykyään yhtä paljon kansainvälisistä sopimuksista kuin kotimaan tarpeista.
Minun metsäni on Naturassa ja rannat vielä lisäksi rantojensuojeluohjelmassa. Niin että ihan kaikkea mitä mielii ei pysty tekemään. Joskus kuitenkin tuntuu ettei ohjelmien suojeluvaikutus ole kovin vahva: vasta torpattiin Konnevedellä tuulipuistokaava, ja nyt olen kuullut tunnusteltavan kaivoshanketta, ihan siinä Naturan naapurissa.
Ympäristön pilaaminen onnistuu meiltä vielä tehokkaammin kuin menneiltä sukupolvilta. Vihreä talous on välttämättömyys.
Metsälehdessähän oli kaavio eri puulajien istutusmääristä eri VMI inventoinneissa. Johtopäätös oli että kuusta ilmeisesti istutetaan ylen määrin verrattuna uudistusalueiden kasvupaikkajakaumaan. Osittain tämä johtunee hirvivahingoista, osittain siitä että mäntyä ei enää juurikaan istuteta vaan kylvetään.
Miksi ei sitten koivua tai haapaa istuteta? Pelätään siinäkin hirvivahinkoa. Näitä puulajeja saadaan kuitenkin runsaasti luontaisena sekoituksena jos maanmuokkaus on asiallisesti tehty. Joten jos niitä vain jätetään taimikonhoidossa, kyllä niitä pitäisi riittää sellupuuksi. Uudessa metsälaissa kai sallitaan jonkin sortin energiakasvatus lehtipuilla, sieltä saadaan myös sellupuuta.
Miksi tuonti on noin suurta, en osaa vastata, ehkä itäisen Suomen tehtaat kärsivät lehtipuupulasta? Energiapuuksi varmaan menee myös osa.
Kyllä Tanelilla on Pohjanmaalla hyvä aitiopaikka ojituskysymyksiin. On aivan oikea käsitys että uudisojitus metsätalouteen on loppunut mutta turvetuotantoon on varattu runsaasti ojittamattomiakin soita. Näistä toivoisi ainakin arvokkaiden kohteiden säästyvän ja turvetta nostettavan vain ojitetuilta soilta tai turvepelloilta jos turvekerrosta on. Käyttämättömät turvepellot tulisi metsittää energiantuotantoon ja kannattamattomat kunnostusojitukset jättää tekemättä. Muutenkin turvetuotannon painopistettä soisi suunnattavan enemmän biomassan tukipolttoaineeksi ja korkeamman jalostusasteen tuotteisiin kuten ympäristötuotteet, viherrakentaminen ja kasvuturve.
Kohteita ei kannata olla liikaa, että ei aika mene siirtymisiin. Jos Taivalkoski on ohjelmassa, minun toivelistallani olisi Jalavan museokauppa Taivalkosken keskustassa.
Onko perjantaina illalla yhteistä ruokailua? Jos on, pitää olla tiedossa aika milloin tulisi olla paikalla jos haluaa osallistua siihen. Onko lauantaina mahdollista saunoa? Porukassa on ainakin yksi innokas saunoja.
Joukkis jos haluaa lunastaa lupaamani mhymaksu samppanjat, tulee sitten kans paikalle. En tuo Kuusamoon saakka.
Jos on noin paljon altistusta punkeille kuin aloittajalla, kannattaa nyt aluksi ainakin ottaa se rokote puutiaisaivokuumetta vastaan. Itse olen pärjännyt välttelemällä koirien kanssa korkeita heinikoita. Mökillä ja hakkuuaukoissa niitä ei ole Keski-Suomessa näkynyt.
Jotain torjuntaohjelmaa pitäisi tosiaan kehitellä. Olisiko ministeriöiden yhteistyössä mietittävä keinoja borrelioosia levittävien eliöiden torjumiseksi. Kyseessähän on kansanterveydellinen ongelma. Tässäkin voisi nopeasti kokeiltavaksi ja kustannustehokkaaksi keinoksi esittää petojen paikallisia rauhoitusalueita. Ainahan sitä voi nopeasti palata vanhaan metsästyskulttuuriin jos haittoja ilmenee.
Suuresti hämmästyyisin jos avohakkuita rajoitettaisiin. Suomen maisemia kun katselee, suurempi ongelma on pusikoituminen joka estää maisemien ihailun. Totta kai avohakkuun seurauksena maan hiilivarasto jonkin verran hupenee, kun maa lämpenee ja sitä muokataan. Haittaa voi kompensoida käyttämällä mätästystä äestyksen sijaan, jolloin muokattava maa-ala on pienempi. Lisäksi jos hakkuutähteet jäävät palstalle, syntyy uutta humusta.
Jos hiiltä halutaan säästää, loogisempaa olisi uudisojitusten rajoittaminen. Joka nyt tulee tapahtumaan muutenkin suostrategian myötä.
Keskustelusta näkyy erikoisen hyvin että metsätalouden vaikutusta riistaeläimiin ei tunneta vielä tarpeeksi hyvin. On tiedossa että esimerkiksi metsäkanoihin vaikuttavat säät, suojapaikat, ravinto, saalistus ja metsästys. Mutta emme tarkkaan tiedä miten näitä tulisi säätää kunkin lajin kohdalla. Tapion riistaa reunoilta hanke voi tuoda lisävalaistusta, jos kokeilut onnistuvat. Pienpetojen tehometsästys ei näytä tuovan apua riistakantojen elvytykseen. Siksi kannattaisi kokeilla jonkin aikaa vapaaehtoisia riistan ja petojen täysrauhoituksia ja jos kannat elpyvät, rajoitettua metsästystä kantojen kestokyvyn rajoissa. Sama koskee myös kalastusta. Tulisi selvittää kestävä taso.
Hyvää juhannusta kaikille kirjoittajille, lukijoille ja yhteistyökumppaneille. Kevätkylvöt on tehty ja aineistoja hankittu. Keskityn nyt tutkimusrahoituksen hankkimiseen ja palaan palstalle kun on taas jotain sanottavaa. Metsänhoitoyhdistyksistä tai eläintuhoista, tai jostain muusta. Pitää sitä ainakin lakiuudistuksia seurata!
