Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Metsäsuunnitelman pitää varmaan olla metsäkeskuksen hyväksymä. Suunnitelman sinänsä kai voi tehdä kuka tahansa, mutta hyväksyntä voi olla vaikeampi saada jos tekijä ei ole metsäammattilainen. Jatkossa jos suunnitelmat tehdään valmiin metsaan.fi puustoinventaarion pohjalta, tilanne voi muuttua suunnittelunkin suhteen.
En näe syytä miksi omistajan vaihdos vanhentaisi suunnitelman.
Talouskasvu kehittyneissä maissa tulee matamaan alhaisena eikä siinä ole politiikoilla paljoa tehtävissä; kasvun painopiste on siirtynyt pysyvästi muualle.
Taustaksi voi lukea vaikka prof. Markku Kannisen esitelmätiivistelmän Metsätieteen päivä, 2012. Siitä ilmeni muun muassa että jos Brasilian ja Indonesian metsäasiat saataisiin kestävälle pohjalle, voitaisiin vähentää hiilidioksidipäästöjä ilmakehään olennaisesti. Ja Afrikassa puunkäytön painopiste on edelleen polttopuussa, ei edes kaupallisissa hakkuissa kuten muissa maanosissa. Pelkästään Indonesian suopaloista vapautuu ilmaan jopa 300 milj. hiilidioksiditonnia vuodessa (vrt. Suomen vuotuiset päästöt n. 70 milj. tn).
Suomella ja muilla ”kehittyneillä” mailla on hyvät osaamisen ja teknologian vientinäkymät. Viennin rakenne vain muuttuu.
Varmaan oikein tehty tuo kaksivaiheinen harvennus. Omassa ylitiheässä koivikossani tehtiin energiaharvennus juuri siksi ettei uskallettu vetää kerralla harvaan asentoon. Tuosta tiheydestä pitäisi kasvaa niitä haluttuja laatutyviä.
Seuraava harvennus (puolet runkoluvusta pois?) tulisi tehdä varmaan aika pian, ennen kuin tai viimeistään jätettävien runkojen latvusten vihreä osa on supistunut alle kolmannekseen rungon pituudesta. Silloinhan tyvitukin mitalta ovat jo oksat kuolleet. Jos eivät itsekseen karsiudu, sitten pitäisi karsia. Tämä voi olla energiaharvennus, mutta energiapuun tukiehdot ovat jo tänä vuonna heikentyneet.
Sen jälkeen seuraava olisikin normaali ensiharvennus.
Tiedot löytyivätkin taustamuistiosta. Tuo luku 24 koostuu 3 nautavahingosta, 9 koiravahingosta, 8 lammasvahingosta, jne. Myös korvaussummat on mainittu, eli onko kuitenkin niin että muistakin kuin poroista saa korvauksen? Tämähän ei poista mielipahaa mutta on elinkeinonharjoittajalle tärkeää.
Asetusluonnos susikannan aiheuttamien vahinkojen vähentämisestä lausunnolle (27.9.2012), MMM tiedote, tietää että suden aiheuttamiksi arvioituja (mukana ahma?) porovahinkoja on tänä vuonna tullut tietoon tähän mennessä 559 kpl ja muita kotieläinvahinkoja 24 kpl.
Jälkimmäinen luku tuntuu tosi pieneltä. Onkohan tuossa mukana kaikki tapetut lampaat, vai onko yksi hyökkäys laskettu yhdeksi vahingoksi vaikka uhreja olisi useita?
Muuten aivan kelvollinen esitys. Riistaosastokin huomauttaa, että suden suojelun hyväksyttävyyden lisäämiseksi häiritsevät susiyksilöt tulee voida poistaa joustavasti.
Kiitos puolukkatyyppiä ja hallanarkoja uudistusaloja koskevasta täydennyksestä. Puolukkatyyppi on usein niin vahvasti heinittyvä että männyn istutus voi olla tosiaan tarpeen kylvön sijaan. Entä hallanarat uudistusalat? Jos mikään istutus ei tule kyseeseen, ainut keino lienee muokkauksen kautta luontainen tai kylvetty lehtipuusto. Vähiin menee vaihtoehdot.
E-h, onko kyseessä ns. jatkuvan kasvatuksen hakkuu, kun poistuman arvio on noinkin muhkea?
ACtä voitanee luonnehtia samaan tapaan kuin Halonen Tuomiojaa: fiksu ja älykäs, mutta seuraelämässä joskus hieman kulmikas. Nalle Wahlroosin kanssa myös jotain yhteistä: tuntee olevansa oikeassa, ei ymmärrä miksi ei tule ymmärretyksi.
VMI inventaario tuottaa tosiaan metsätuhoille jossain määrin aliarvion, koska kullekin metsikkökuviolle merkitään vain pahin tuhonaiheuttaja, vaikka niitä olisi päällekkäin useampia. Lisäksi lieviä tuhoja on runsaasti uutisoitujen ”laatua alentavien” tuhojen lisäksi. Niin tai näin, antaa inventointi ainakin suuruusluokan, ja sen mukaan hirvieläimet ovat taimikkovaiheen metsien ylivoimaisesti merkittävin puuntuotannollista laatua alentava (lue: metsänomistajan euroja syövä) tekijä.
