Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tievarsikauppa ei välttämättä ole hankintakauppa, eli metsänomistaja voisi tilata sekä hakkuun että lähikuljetuksen ulkopuoliselta urakoitsijalta, tai tekisi itse. Etuna olisi tietysti että tietää mistä maksaa (korjuun hinta) ja katkonta on omissa näpeissä.
Tienvarsikaupan en usko yleistyvän koska niitä omatoimisia metsänomistajia on aina vain vähemmän, ja toisaalta ostaja haluaa pitää katkonnan ja muun puun toimitukseen liittyvän aikataulutuksen ja logistiikan omissa näpeissä.
Tämä ketju ei herättänyt suurta innostusta. Ilmeisesti olisi tarpeen kääntää taas kerran katse länsinaapuriin ja ottaa selvää miksi siellä tienvarsikauppa on niin suosittu kauppatapa ja ovatko siellä metsänomistajat tyytyväisiä.
Itse en usko tämän meillä lyövän läpi monestakin syystä. Sen sijaan pitkäaikaiset toimitussopimukset tehtaan portille tai energialaitoksille varmaan yleistyvät.
Menneiden virheiden aina uudelleen esiin kaivaminen rupeaa jossain vaiheessa polkemaan paikallaan. Olisiko yksi mahdollinen tulevaisuuden yrittäjyyden malli maaseudulle kevyt hybridimallinen metsätraktori, jolla tehtäisiin kesällä maataloustöitä ja kesäleimikoita, ja talvella talvileimikoita? Aina parempi jos se muuntautuu sekä hakkuu- että ajokoneeksi. Olisiko teknisesti mahdollinen toteuttaa?
Ymmärtääkseni metsänhoidon tukea oltaisiin mm. tässä esille tuotujen ongelmien takia suuntaamassa aikaisempaan vaiheeseen taimikon kehityksessä, eli vähemmän energiapuutukea ja enemmän taimikonhoitotukea.
Tuo vasojen painon pieneneminen kai korjaantuu jos hirvikanta alennetaan ravintovaroja vastaavalle tasolle, mikäli mehänpojan perustelu olisi oikea selitys.
Töyrj on tietysti teeri, jos sitä tarkoitit kysyä. Entisenä konnevetisenä olen ”sudeettisavolainen” enkä kyllä hallitse kaikkia savonmurteen hienouksia.
Mutta pitäisikö palata ketjun aiheeseen…? Bangladeshin tehdaspalo palauttaa taas mieliin, että yritysvastuun valvonta on tärkeää. Meillä ja erityisesti muualla. Meidän pitää vaatia että yritykset toimivat yhteiskuntavastuullisesti myös niissä maissa joista meille tuodaan kulutushyödykkeitä kuten juuri vaatteita. Vastuullisuus tarkoittaa kylläkin hintojen nousua meillä, mutta on kuitenkin parempi mieli. Ostetaan mieluummin vähemmän ja laadukkaampaa.
Näkkyy savolaeset keskustelevan tiällä keskenään, kun ossoovat nuin taetavasti viännellä tuota Kauppista. Tiijättehän sen tarinan erräästä Kauppisesta joka muutti nimesä Kaappiseksi, että savolaesetki ossais laasua oekeen. Mutta savolaesetpa rupessii laasumaan Kuappinen. Mitehä jos olis vaehtanu nimesä Kuappiseks?
Pääsee ketjuihin sisälle mutta oikeasta reunasta puuttuu osa tekstistä ja ”ensimmäinen viimeinen” navigointi ei näy ollenkaan Itse ketjussa. Se sijaan se näkyy aiemmalla näytöllä.
iPadilla toimii keskustelusivut hyvin.
Enpä avannut, voitko vinkata mihin niistä kannattaisi tutustua?
Luin blogin uudelleen ja jäin edelleen vaille vastausta.
Valvonnan ja lupaehtojen tulee olla verrannollisia riskeihin, kyllä. Mutta valvojilla ei ole koskaan yhtä hyvää tietämystä prosessista kuin tehtaassa sisällä, jossa tulisi olla tieto riskeistä ja suunnitelma niihin varautumisesta. Nämä sisältyvät ympäristöjärjestelmään, samoin työturvallisuus ja laatu, jos ollaan kokonaisvaltaisia. Sertifioitu järjestelmä auditoidaan määrävälein, eli ulkopuolinen puolueeton tarkastaja käy laitoksessa. Tämä systeemi samoin kuin yhteiskunta- ja ympäristövastuusta raportoiminen on kuitenkin VAPAAEHTOISTA. Vrt. metsäsertfiointi.