Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ehkä professori Calculus maksimoi puuston kasvua eikä puuston määrää?
Tuo Kallen suunnitelma kerää tehokkaasti veroja, mutta voi karkottaa maasta osaajia ja yrityksiä, eikä kannusta keräämään pääomaa eikä investoimaan. Tasa-arvon ja kannustavuuden välillä joudutaan tasapainottelemaan.
Aiheesta on Heikki Hiilamon kolumni Hesarissa. Hän on sitä mieltä että mekään emme ole turvassa demokratian rapautumiselta. Meillä on hyvinvointiyhteiskunta – kansanvallan ja rahanvallan liitto.
Ei ole hyvä jos näistä toinen pääsee liikaa niskan päälle. Neuvostoliitossa kokeiltiin kansanvaltaa ja USA:ssa kokeillaan nyt rahan valtaa? Kiinassa nämä kaksi ovat näennäisesti yhdessä järjestelmässä, mutta oikea kansanvalta puuttuu. Muuttuuko USA siis Kiinaksi?
Kun USA on muuttunut Kiinan ja Venäjän kaltaiseksi yhteiskunnaksi, loppuuko suurvaltojen välinen sapelien kalistelu? Päästäisiin taas taklaamaan oikeita ongelmia kuten väestönkasvu, ilmastonmuutos ja luontokato. Luultavasti kuitenkaan ei koska kahtiajako demokraattisten ja autokraattisten yhteiskuntien välillä vain syvenisi.
Hesari ja Metsäuutiset kertovat isoista hankkeista Pohjanmaalla. Kerrotaan että joustava kulutus kasvaa nyt vauhdilla, esimerkiksi sähkökattiloita lämmitetään kun sähkö on halpaa.
Kehutaan että maatuulivoima on halpaa rakentaa. Fingrid rakentaa valmiiksi valtakunnalliset siirtoyhteydet ja maapohja paikallisiin linjoihin saadaan halvalla. Haittoja ei tarvitse korvata tuulenottoalueen ulkopuolella. Yritystuen yksi muoto tämäkin.
Minä en näe hakkuuta päästönä vaikka EU ja khk-inventointi näkevät. Jos kaikki maan metsät olisivat päästökaupan piirissä, ne olisivat helposti myös hakkuumäärien sääntelyn piirissä, ja tätä vanhan kansan metsänomistajat eivät hyväksy.
Mitä metsävaratietoon muuten tulee, se ei minua haittaa että inventoidaan. Se haittaa, että metsänomistajalla ei ole pääsyä kaikkeen lajitietoon, vaikka niitä harvinaisia lajeja pitäisi lain mukaan suojella.
Esimerkit ovat aSantalla tiedon keruuta ja jätehuolto on järkevää hoitaa keskitetysti että tulee kunnolla tehtyä. Metsäomaisuuden käytön pakollinen säätely olisi ihan eri tyyppinen asia. Tässä kohtaa meikäläisestäkin löytyy maalaisliittolainen. Mutta onneksi me emme sitä systeemiä päätä.
Pentti on oikeilla jäljillä: päästökaupasta hyötyisi eniten nuoren metsän omistaja, jolla puuston määrä palautuisi nopeasti ennalleen harvennuksen jälkeen. Avohakkuun jälkeen voisi varttuneen metsän kaatajakin liittyä mukaan.
Vielä varmemmaksi vakuudeksi painotan: mielestäni EU:n tulisi luopua hiilinielujen vaatimuksistaan kokonaan ja jättää päästöjen neutralointihimmelit jäsenmaiden omaan harkintaan. Hakkuut pitäisi aina voida tehdä metsänhoidollisin ja taloudellisin perustein. Jos ”ylihakkuu” määritellään ilmastopoliittisin perustein niin mennään ”metsään”.
Nyt on kunnilla menossa kova kilpajuoksu tuulivoimahankkeista ja jokainen kunta ei niitä voi saada. Lisäksi Itä-Suomi jää kai näistä pääosin osattomaksi. Kiire sekä kuntien pieni pinta-ala johtavat huonoihin sijoituksiin, jotka tehdään hallinnollisten rajojen mukaan. Paremmin menisi niin päin, että valtakunnasta etsittäisiin parhaat sijoituspaikat ja niiden asukkaille korvattaisiin reilusti myös haitat jos hanke toteutuu. Kilpajuoksun tarve vähenisi jos kiinteistöverotuloja tasattaisiin ainakin osittain kuntien kesken. Vuokratasoista pitäisi MTK:n mielestä koota tilastotietoa, jotta maanomistajien tasa-arvoinen kohtelu toteutuisi. Nämähän eivät ole liikesalaisuuksia.
