Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Jos metsänomistaja ei itse metsästä, hänen sijastaan voidaan valita seuraan joku toinen hyväksi havaittu henkilö. Oma serkkuni esimerkiksi pääsi meidän alueella mukaan minun maanomistukseni perusteella. Ja oikein hyvä vahvistus onkin ollut. Yksi hänen lapsistaan jatkaa nyt perinnettä seuran puuhamiehenä. Omistaa kyllä mökin alueella, mutta metsänomistuksestaan en tiedä. Meillä päin on käynyt väki vähiin joten ei voida olla noin valikoivia. Seurueen alueen suurimmista tiloista moni on nyt sattumalta metsästämättömillä naisilla.
Mistäs nyt tuulee, kun Verde-lehti kertoo MTK:n tavoitteista: osuvatko tavoitteet tässä kohtaa yhteen?
http://www.verdelehti.fi/2024/10/31/mtk-n-tiirola-luonnonsuojelulakia-on-tasmennettava/
En laskisi kovin paljon Tiilikkajärven todistusvoiman varaan: kansallispuiston läheisyys vaikuttaa ympäröivän alueen linnustoon ja päinvastoin. Havainnot eivät ole alueilla toisistaan riippumattomia. Jos kunnolla tutkia haluaisi, pitäisi verrata linnuston osalta erilaisia metsiä riittävä määrä keskenään kuten Martikainen ym. tekivät kovakuoriaisten osalta. Kansallispuistoja ei ole perustettu pelkästään luontoarvoperustein kuten luonnonpuistot, vaan mukana on aina virkistysnäkökohdat. Todella vanhaa ja luonnontilaista metsää on meillä jäljellä niin vähän ja pieninä sirpaleina, että niiden alkuperäisestä lajistosta ei enää saada kunnolla selvyyttä.
*
Metsäuutiset kertoo MTK:n metsävaltuuskunnan kokouksesta M. Tiirolan huolen lajitiedosta. Jos sen antaisi metsänomistajan käyttöön, luontoarvomarkkinat pääsisivät kehittymään. Nyt jos vaikka kanahaukan pesästä tulee iso taloudellinen vahinko, voidaan olla kohta taas siinä vanhassa ajassa jossa pesiä hävitettiin.
Verovaroista pitäisi saada täysi korvaus näistä tai vaihtoehtoisesti luontoarvomarkkinalta. Omistaja voisi julkaista markkinalle pesän ja kansalaiset ja yritykset tarjoutuisivat sille kummiksi.
http://www.metsalehti.fi/uutiset/mtkn-tiirola-metsanomistajan-omaisuudensuoja-romahtamassa/#d22ca7cc
Se on kyllä mysteeri mikä käänsi Putinin ajattelun. Alussa hän vaikutti ihan yhteistyökykyiseltä mutta ryhtyi sitten tsaariksi. Olivatko lännen johtajat liian ylimielisiä ja liian kovia neuvomaan? Kylmän sodan historia muistaen Venäjää varmasti pelättiinkin. Kiinaa ei vielä silloin osattu pelätä. Toivottavasti Putin kirjoittaa muistelmat ennen kuin poistuu keskuudestamme. Nyt jos saadaan vielä USA:han oma tsaari, niin kaltoin käy.
HS-keskusteluissa törmäsin kummaan väitteeseen: metsäkanalintujen kato johtuu siitä että teitä ei talvella hiekoiteta. Miten kummasssa metsäkanalinnut ovat pärjänneet ennen ihmisen metsäautoteitä ja maanmuokkausta?
Lainaus: ”Mitä tulee metsäkanalintuihin, niin metsästys verottaa kannasta n.4 %. Moninkertaisesti suurempi verottaja on jauhinkivien puute. Niillä on n.k. lihasmaha jossa on teräviä kivensiruja. Niiden avulla ne pystyvät käyttämään ravinnokseen havupuiden neulasia. Jos näitä jauhinkiviä ei ole saatavilla, seuraa siitä linulle nälkäkuolema. Se vie yli 20 % lintukannoista. Voidaan siis sanoa että. esim. metson ampuminen pelastaa linnun tuskalliselta nälkäkuolemalta. Tämä yksittäinen tekijä on suurimmaksi osaksi seurausta siitä, että vain pientä osaa teistä hiekoitetaan talvella. Näitä lintukantaa verottavia tekijöitä on toki muitakin, supikoirat ja minkit ja muut munarosvot.”
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000010791910.html
Mistä tuommoista nyt voi tietää Visakallo? No isän ja äidin kotitilat olisi ainakin yhdistetty kolhoosiin. Vanhemmat olisivat silti voineet tavata toisensa, kun syntymäkotien välillä oli linnuntietä kulkien vain noin viisi kilometriä matkaa. Jos oltaisiin nyt suomalais-venäläisiä, lapset olisivat varmaan paenneet Ruotsiin Ukrainan sotaa, ainakin nuorempi joka on asevelvollisuusiässä.
No vähän oli värikästä kieltä mutta sehän on totta että metsät pärjäävät ilman hoitoa. Tuotto on sitten eri asia: ihminen tarvitsee metsänhoitoa, ei metsä.
Juontaja tunnusti että totuuden erottaminen on vaikeaa toimittajille kun lobbarit vyöryttävät omaa totuuttaan ja levittävät välillä valheitakin. Poliitikoilla sama ongelma ja siinä mielessä on hämmästyttävää, että esim. avohakkuiden kieltäminen valtion mailla -aloite sai asiallisen käsittelyn eduskunnassa. Meillä on edelleen toivoa siitä että tosiasioihin perustuva politiikka on mahdollista.
