Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tämmöinen uutisointi on turhauttavaa. Ylen selostus asiasta on muuten asiallinen ja johtopäätökset esillä, MUTTA mistään ei löydy linkkiä alkuperäiseen tutkimukseen, että voisi arvioida tuloksen uskottavuutta. Ei edes Metlan nettisivuilta.
Tulos on yllättävä. Olisi ollut ennakoitavissa, että oksien ja neulasten poisvienti olisi vähentänyt ravinnehuuhtoumaa, mutta kantojen poisviennillä ei pitäisi olla vaikutusta, koska ne hajoavat erittäin hitaasti, ja lahottajasienet voivat jopa sitoa ravinteita alkuvaiheessa.
Kävin juuri Maaseudun Tulevaisuuden nettisivulla ja Metlan nettisivuilla. Ja laitoin palautetta asiasta Metlaan. Toivomuslistalla olisi hankkeiden sivuille laajempi kuvaus hankkeiden koejärjestelyistä ja tuloksista, ellei julkaisua vielä ole olemassa.
Ja se yksityiskohta jota kaipasin, on tietysti tieto siitä, oliko hakkaamattoman kontrollialueen lisäksi näytteitä sellaiselta alueelta, josta poistetaan vain muut hakkutähteet mutta ei kantoja. Näin saadaan kantojen osuus huuhtoumasta selville.
Ei metsien nuortuminen ole ongelma, vaan tiettyjen rakennepiirteiden puuttuminen. Kaikkein harvinaisin biotooppi metsissämme on runsaasti lahopuuta sisältävä taimikko. Sellaisia syntyy luonnonmetsiin metsäpalojen ja myrskyjen seurauksena. Tutkimus alalla on aktiivista, joten eiköhän uusia ajatuksia metsänhoitoon synny. Sovelluksia nähtäneen sitten seuraavassa metsälain uudistuksessa viimeistään.
Yksi hyöty metsälain lisääntyvästä joustavuudesta on että metsänomistaja voi painottaa päätöksissään muita kuin puuntuotannollisia tavoitteita, eli ottaa huomioon esimerkiksi maiseman tai veden laadun suojelun, toiselta nimeltään markkinattomat hyödykkeet eli ekosysteemipalvelut. Näitä voisi koettaa edistää erityisesti JK metsissä. Vaikkapa mustikan tuotanto todennäköisesti lisääntyy. Mustikka hyötyy harvennuksista ja puolukka avohakkuista, noin pääsääntöisesti.
Tuota Nalle Puh -metsän eli puolen hehtaarin aukon uudistanisvelvoitteen poistumista en oikein ymmärrä. Ehkä ajatuksena on että Suomessa jossain aika lähellä on aina reunametsä joka siementää. Mutta määritelläänkö reunametsä siemennyskykyiseksi metsäksi? Entä jos vierellä on vain taimikkoa, astuuko silloin uudistamisvelvoite voimaan? Onko siementymistä odotettava ennen kuin hakkaa reunametsän? Kelpaako naapurin metsä reunametsäksi?
Lehtikuusen taimen hieman kalliimpi hinta tulee takaisin nopeana alkukehityksenä. Kunnon mättäille kun istuttaa niin taimikon varhaishoitoa ei yleensä tarvita. Markkinoita varmaan alkaa löytyä kunhan tämä puurakentamisbuumi alkaa täysillä vaikuttaa.
Kiitos muistutuksesta tuon lehtikuusen pystykarsinnan suhteen. Omat lehtikuuseni ovat kasvaneet koivun kanssa sekapuuna ja karsiutuneet. Koivu-leku sekametsä on siitäkin hyvä, että jos leku istutetaan harvaan eli tavoitteena on kasvattaa se harventamatta, kuitupuun osuus puusumasta jää pieneksi.
Jessen lyhytkiertoviljely on varmasti kelpo vaihtoehto. Olisi myös monella viljelykäytöstä poistuneella pellolla.
Lehtikuusen taimia kannattaa tiedustella omasta mhy:stä.
Se sorkkaeläimiin (pahimpina hirvi ja poro) kohdistuva kammo johtuu paljolti siitä, että niiden vaikutus on paljon laajempi pelkästään uudistusaloilla näkyvät vahingot. Luonnon kestokykyyn nähden suuri laidunnus muuttaa kasviyhteisöjä ja sitä kautta kaventaa monimuotoisuutta. Metsäluontomme olisi muun muassa puulajivalikoimaltaan monipuolisempi.
Liittäisin kehitysapuvarojen saantiin ehdoksi että täytyy olla ohjelma väestönkasvun rajoittamiseen ja myös toteuttaa se. Tehokkain keino on kuitenkin köyhyyden poistaminen: elintason noustessa näyttää syntyvyys yleensä aina laskevan. Tämä yhtälö edellyttää meiltä rikkailta kulutustason laskua, tai ainakin kestävää kasvua, eli luonnonvaroja käytetään vähemmän. Molemmat tavoitteet ovat yhtä vaikeita saavuttaa. YK:n vuosituhattavoitteet ovat lista keinoista.
Muuttuipa ilmasto kylmempään tai lämpimämpään suuntaan, molempiin on syytä varautua. Ja vihreään talouteen on pakko siirtyä, eli fossiilisista polttoaineista pitää päästä pois. Meidän tulee pysäyttää kulutuksen kasvu ja väestön kasvu maapallolla. Muuten eivät luonnonvarat riitä pitämään yllä kohtuullista elintasoa kaikille.
Ennustamisesta kirjoitti Tuomas Kyrö aivan mainiosti (HS 11.8.2012). Eilistä selitetään, huomista ennustetaan. Kyllä on toinen jälkiviisautta ja toinen arvailua.
