Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Minä olin päin vastoin ilahtunut Metsälehden riista-artikkelista. Kerrankin juttu jossa esiteltiin positiivisessa hengessä ratkaisun aineksia, eikä edes syytetty pienpetoja riistarosvoiksi niin kuin useimmiten. Näkemäesteet suojannevat riistalintuja erityisesti näön avulla saalistavilta eli petolinnuilta. Niitä tureikoita jos jättää puuntuotannollisesti vähempiarvoisiin paikkoihin kuten puronvarret, rannat, sähkölinjat, kosteikot, kivikot, säästöpuuryhmät jne. voi olla että hirvikin ruokailisi niissä ja jättäisi taimikot vähemmälle.
EU komissiolta jos saisi jonkin luvun, kuinka paljon liitureita tulisi olla, jotta sen voisi ottaa pois tiukasti suojeltujen listalta, niin kantaa voisi yrittää vahvistaa siihen tarvittavaan määrään. Komissiohan on kai ilmoittanut että 1000 sutta riittäisi Suomeen jotta sen statusta voitaisiin lieventää ja häirikkö ja vahinkoyksilöitä helpommin poistaa.
Kirjoitin liiturista joskus aikaa sitten blogissani:
metsanomistaja.blogspot.comNytpä luin hauskasti väärin, luulin Antonin kirjoittaneen, että ”asun taivasalla”. Asuu kuitenkin tiettävästi vielä sisätiloissa eikä ole joutunut ulkoruokintaan.
Voihan sen metsäneuvoksen arvon ansaita varmaan sillaikin, että on kova neuvomaan muita metsäasioissa. Minäkin olen neuvonut jo 30 vuotta äitiäni.
Iron Manille sellainen vinkki että menee jollekin netin treffipalstalle ja tekee sinne totuudenmukaisen profiilin itsestään. Jotkut ovat löytäneet sieltä ihan kelpo seuraa. Kun laittaa kotipaikkakunnan ja ammatin niin varmaan on jo aika täsmähaku.
Tuota jäin ihmettelemään, miten ketjun aloittaja niin varmasti tiesi että kisi on se oikea?
Oksista tulee mieleen kaksi asiaa. Oksat alkavat karsiutua rungosta kun ne joutuvat varjoon eivätkä enää pysty tuottamaan sokereita tehokkaasti. Vettä johtavan solukon ja puun lehtipinta-alan välillä vallitsee tietty suhde jota kuvataan ns. piippumallilla kasvitieteessä. Sovelluksia – no ainakin ohjeistus siihen kuinka voimakkaasti kutakin puulajia karsitaan.
Niin ja suden jälki ajattelee mielestäni aivan oikein, että peto valikoi heikot yksilöt ja parantaa hirvikantaa tehokkaammin kuin metsästäjä.
Mutta tulisiko muutaman vuoden ajan metsästää enemmän niitä naaraita jos niitä on nyt suhteellisesti liikaa?
Kyllä se ravintoketju tai verkko toiminee täällä ihan samalla tavoin kuin rapakon takana. Eli jos joku osa puuttuu, koko systeemi toimii eri tavoin kuin mihin on vuosituhansien aikana sopeuduttu. Kun ihminen näpelöi ravintoketjua, seuraukset eivät aina ole toivotut. Yellowstonessa hirvi (elk) lisääntyi suden puuttuessa liikaa ja samoin kojootti.
En tällä toki tarkoita että hirvien säätely tulisi meillä jättää susien tehtäväksi, mutta kyllä niistä siinä tehtävässä apua olisi. Sama koskee ravintoketjussa alempana olevia petoja, esimerkiksi kettua. Silläkin voi olla joku tehtävä, mitä se ei pääse nykyisin toteuttamaan.
Lisäksi Yellowstone opettaa, että jos huippupetoja ei ole, pienempiä petoja voi olla enemmän kuin muuten olisi, kyseisessä tapauksessa siis kojootteja.
Mahdollisuudet riippuvat siitä mikä on Naturan peruste, metsälaki vai joku muu. Oma palstani on maa-aines- ja rakennuslailla suojeltu eli kallioperä ja kalliokasvillisuus oli peruste. Tällä alueella on jonkin verran neuvoteltu hakkuista ja luvattu käyttää mahdollisimman lieviä maanmuokkausmenetelmiä. Muita rajoituksia ei ole tullut toistaiseksi.
Olennainen kysymys tässä keskustelussa, kuten yleensäkin petopolitiikassa, ja vielä yleisemmin ajatellen, monimuotoisuuden merkityksessä, on: ovatko eliölajit tarpeellisia ekosysteemin osasia vai voiko niitä vapaasti vähentää / poistaa ilman seurauksia?
Kun lukee esimerkiksi sen wikipedian artikkelin, on asiassa viisaampi.
Ilmeisesti maapallon väestö ei kasva uusimpien ennusteiden mukaan sentään kaksinkertaiseksi, mikä on hyvä asia. Kun vain tuolla lisääntyvän väestön maissa ymmärtäisivät sen tosiasian, että kaikkien elintaso siellä nousisi nopeammin jos väestönkasvu pysäytettäisiin. Täällä länsimaissa pitäisi jo tajuta, että kasvava kulutus on yhtä paha ongelma resurssien riitttävydelle kuin kasvava väestö. Meillä on varaa tinkiä elintasosta elämän laadun hyväksi. Hidas talouskasvu meillä ja nopea kasvu heillä tarkoittaa pitkällä aikavälillä elintasoerojen tasaantumista ja köyhyyden vähenemistä globaalisti, mikä taas automaattisesti rajoittaa väestön kasvun.
Jos metsästetään muutamana vuonna suhteellisesti enemmän naaraita kuin uroksia, epäsuhta korjaantuu kyllä. Ei mihinkään täysrauhoitukseen voida mennä niin kauan kuin vahinkoja taimikoista löytyy.