Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Suden jäljelle kommentti: ihminen omilla toimillaan, esim. kuivaamalla soita Indonesiassa, vaikuttaa paljonkin ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen. Lisäksi siihen vaikuttaa kasvillisuuteen ja meriin sitoutuva määrä. Merien sidonta on ollut vähenemään päin mutta kasvillisuutta kasvattamalla voisi hiiltä ilmakehästä poistaa paljonkin. Plus muut hyödyt polttopuuna ja raaka-aineena ja vesitalouden parantajana yms.
Auringon aktiivisuuden luontaiseen vaihteluun sen sijaan emme voi vaikuttaa. Ja seuraava jääkausikin tulee varmasti, kun tarpeeksi pitkään odotellaan.
Onko kuinka suuret erot? Ovatko ne kasvussa vai tilavuudessa ja millaisissa kohteissa? Jos erot ovat pienet, voi ero johtua juurikin eri lailla kattavista lähtötiedoista. Onko esm soistuminen ja kivisyys mukana.
Korvaakohan se metsaan.fi palvelu nämä mallinne? Sinnehän luvataan jopa kasvun päivitykset. Jos lisäksi hakkuut ovat ajan tasalla, tilannekuva omasta metsästä on periaatteessa aika tarkka.
No huh huh. Ajatteletteko että ihminen pystyisi elämään ihmisarvoista elämää kun ilmakehä olisi saastutettu jääkauden torjumiseksi? Entä onnistuisiko yhteyttäminen kun auringon säteilyteho heikkenisi maan pinnalla? Turvallisempaa on elää luonnon antamien reunaehtojen varassa. Eli ei maapallon kantokykyä ylittäen. Sen verran voisi varautua että säästelisi niitä fossiilisia ja turvevaroja sitä mahdollista kylmenemistä varten.
Sitä odotellessa, koetetaan vähentää kulutusta täällä ja väestönkasvua toisaalla. Eletään ihmisiksi.
Ennallistaminen tarkoittaa, kuten nimimerkki hemputtajakin hyvin tietää, ennalleen palauttamista, eikä sanaa pitäisi käyttää uudisojituksista. Kyse on ojitusten kuivatusvaikutuksen poistamisesta, siis ojien tapauksessa niiden tukkiminen olisi ennallistamista.
Muita ennallistamismuotoja ovat esimerkiksi lahopuun ja palaneen puun palauttaminen, ja ihan uutena innovaationa ravintoketjun ennallistaminen eli petojen palauttaminen ekosysteemiin.
Suomen soista on tosiaan ojitettu suuri osa mutta osa on kunnostusojituskelvottomia, ja on hiljalleen palautumassa luonnontilaan, eli soiksi. Soiden määrä siis hiljalleen lisääntyy ja tätä kehitystä voidaan nopeuttaa ennallistamalla vaikkapa käytetty turvetuotantoalue uudelleen suoksi.
Kyllä voi olla, mutta suurin osa vanhoista kerrostaloista ei ole kovin energiatehokkaita. Katsotaan vaikka yliarvostetun Tapiolan alueen elementtirakentamisen kokeiluilla aikaansaatuja ”harakanpesiä”.
Sivukylillä asuvat eivät useinkaan lentele halpalennoilla viikonlopuiksi Keski-Eurooppaan. Kyse on elämäntyylistä. Täällä kehyskunnissa työmatkat ovat usein yhtä pitkät kuin teillä maalla. Päälle harrasteet joihin mennään usein autolla julkisen liikenteen hitauden vuoksi.
Päästökaupan aiheuttamien windfall-voittojen ansiosta uusiutuva sähkö on kalliimpaa kuin ilman päästökauppaa; aivan päinvastainen vaikutus kuin piti!
Suomen valtio on ilmeisesti saanut myytyä jonkin verran päästöoikeuksia, mutta suomalaisilla metsänomistajilla niitä olisi paljonkin myytäväksi, jos niitä voisi välittää markkinoille. Nykysääntöjen mukaan tämä ei ole mahdollista; ehkä 2020 jälkeen?
On myös toisensuuntaisia tutkimustuloksia. Osoittavat että usein elämäntyyli landella on vähemmän luonnonvaroja kuluttava ja lisäksi siellä asuvilla on usein mahdollisuus käyttää uusiutuvaa energiaa lämmitykseen, toisin kuin useimmilla kerrostaloasukeilla, jotka eivät pysty juurikaan vaikuttamaan kaukolämmön tuotantotapaan.
EU on tehnyt kyllä heikohkoa ilmastopolitiikkaa, esimerkiksi päästökauppa ei ole toiminut ollenkaan. Kioton sopimuksen jatkokausikin on tavallaan turha, kun sopimuksen kattavuus on heikko.
Panokset pitäisi nyt laittaa täysillä vuoden 2020 jälkeiseen aikaan, jotta kattava sopimus saadaan aikaan. Rajoituksia on helppo hölläillä sitten jos näyttääkin viilenevältä. Säästetään fossiilienergiaa mahdollisimman paljon siihen aikaan jossa niitä todella tarvitaan. Suunta kohti uusiutuvia on paitsi kestävää kehitystä, myös hyvää vihreän teknologian bisnestä, myös EU alueen yrityksille.
Kehittyneissä maissa tulisi panostaa päästövähennyksiin ja väestöltään kasvavissa maissa väestövähennyksiin!
Tökkii tuo yhteistyö linjojen siirrossa. Kyllä siirtoa puuhaavan yhtiön olisi kysyttävä oma-aloitteisesti metsänomistajilta tarvittavien liittymien paikat ja toteutettava ne. Ei pitäisi myöskään erehtyä allekirjoittamaan sopimusta korvauksista ennen kuin liittymäasiat ovat selvillä.
