Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tarkoitan että talouslaskelmissa pitää huomioida paitsi hakkuutulot myös kasvu tuloksi. Jos ei huomioida niin silloin metsätalous olisi aina kannattamatonta jos ei tee hakkuita.
Vanhassa metsässä kasvun tuottoprosentti pääomaan verrattuna on pieni mutta hakkuiden tuoma tuotto iso, nuoressa metsässä päin vastoin.
Kiitos tarkennuksesta Timppa. Jonkin verran vaikutusta lienee myös huuhtoutumisella jääkauden jälkeen, eli viimeiset 10 000 vuotta.
Metsätalouden kannattavuus riippuu monesta asiasta. Osaan voi itse vaikuttaa, osaan ei, kuten puun ostajien määrä ja puustamaksukyky paikkakunnalla. Tuo sijoitusasunnon tuotto voi olla huomattavasti korkeampikin kuin Glan esimerkissä, mutta niin voi olla metsänkin. Tulevaisuudessa tuotos voi nousta jalostuksen ja paremman metsänhoidon myötä. Tuotto voi olla kohtuullinen myös erirakenteisessa metsässä, kun uudistamiskulut ja muutamat tuhot jäävät pois.
Laskeskelin että jos laitan oman asuntoni vuokralle, tuotto olisi luokkaa 4 prosenttia, Helsingin keskustassa se voi olla jopa 6 prosenttia. Asunnoissa samoin kuin metsässä (kasvun aikaansaama) arvonnousu pitää myös huomioida. Tämä on ollut pääkaupunkiseudulla huomattava osuus tuotosta, mutta nyt lienee kyllästymispiste saavutettu ja hinnat eivät enää nouse taloustilanteesta johtuen. Samaa luokkaa tuottoa on saanut Metsäliiton osuussijoituksilla, joka on ollut sekin melkein riskitön sijoitus.
Korkeuden vaikutus lumituhoihin näkyi omissakin VMI pohjaisissa analyyseissäni. Lisäksi tulee korkeuden vaikutus lämpösummaan, muistaakseni 1,3 C alennus keskilämpötilaan per 100 m korkeuden lisäystä. Kasvukausi on siis ylhäällä lyhyempi. En osaa arvioida vaikutusta kasvuun. Lisäksi korkeat maat ovat usein karumpia kuin alavat kohdat, kun maa-aines on huuhtoutunut sateen mukana. Rinnemaa voi olla hyväkin jos suuntautuu etelän tai lounaan puolelle.
Juu, kaikille ”sparraajille” ja provosoijille, yhteistyökumppaneille ja käytännön metsätalouden osaajille innostavaa ja menestyksekästä uutta vuotta!
http://www.metla.fi/Metinfo/puulajit/lajikuvaukset
Sivusto kuvaa parhaiden douglasviljelmien tuotoksia Suomesta 70 vuoden iässä. Tuotos vaihtelee vajaasta 400 motista yli 700 mottiin. Ei siis ihan samoja lukemia kuin Heinolassa (jossa päästiin yli 20 motin vuosituotokseen) mutta kohtuullisen hyviä kuitenkin. Kasvupaikka sama kuin kuusella.
Jos douglas on kestävämpi tyvilahoa vastaan, voi se muodostaa todellisen vaihtoehdon kuuselle. Google-haun perusteella se ei ole resistentti tyvilaholle, mutta jos Pohjois-Amerikan sieni on eri tyyppiä kuin meikäläinen, voi se kuitenkin olla kestävämpi kuin oma kotoperäinen kuusemme. Ja onhan se sympaattisen näköinen puu, vähän saman oloinen kuin lehtikuusi.
Kivalon tuotoksia ei mainita. Ehkä ne eivät ole onnistuneet niin hyvin. Koealueen yleiskuvaus löytyy hakemalla metla kivalo.
Tuolla http://www.mustila.fi/lajit/PseudotsugaMenziesii sivustolla onkin douglaskuusen kasvatusohjeita. Siellä suositellaan metsätalouskäyttöön vain Jyväskylän korkeudelle saakka. Ja kasvupaikkavaatimuksena sanotaan että ei kestä märkyyttä. Taimet ovat arvokkaita, alkaen noin 5 euroa kpl.
Lisäksi mainitaan että se kasvaa taimena syksyllä liian myöhään eli palelluttaa usein latvakasvaimensa. Tämä johtaa helposti latvanvaihtoon. Mutta kasvun pitäisi vakiintua myöhemmällä iällä. Lisäksi avoimilla paikoilla ongelmana voi olla kevätahava.
Tämä menee jo asian viereen mutta jostain bongasin mietelmän, että uskonnossa, tieteessä ja taiteessa ihminen kohtaa mysteerin. Ehkä nämä kaikki vastaavat samaan tarpeeseen: selittämättömän kohtaamisen ongelmaan. Uskonto, tiede ja taide ovat samanlaisia siinä että kaikissa ihminen harhailee tietämisen rajamailla ja ne ovat ihmiskunnan kulttuurin korkeimmat saavutukset.
Kuuntelin joulureissulla radiosta keskustelua maailmanlopusta, ja sellainen asia mainittiin, että noin sadan tuhannen vuoden välein on tapahtunut isohko tulivuorenpurkaus, joka on kylmentänyt ilmaston vuosiksi. Tämä on ehkä ajallisesti läheisin maailmanloppuun verrattava ongelma joka on varmuudella tulossa.
Hyvä keskustelu pihkis! Mulla on Skoda Yeti diesel-neliveto. Harkitsin myös Suzuki SX4:ää mutta sen tavaratila on pieni, eli peräkärryllä ja taakkatelineellä joutuisi kuljettamaan isommat kamat. Halvempi hinta on Suzukin paras valtti. Skodasta saa tarvittaessa takaistuimet irti ja muutenkin tavaratila on muunneltava.
Missä tilanteissa sitä tasauspyörästön lukkoa tarvitsee? Ilmeisesti vain jos menee todella offroad?
Skodalla on nyt menty tosi huonoissa keleissä ja aina on perille päästy. Ainoat kritiikit tulee lunta keräävälle takaluukun alareunalle ja lievälle meluisuudelle moottoritiellä. Maavara on reilu ja ajo-ominaisuudet loistavat.