Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä Sahala varmaan antaa mottikisaan tarvikkeet kesälläkin. Toisaalta jos halutaan lehdistö ja yleisöä, on Konnevedellä aina heinäkuun alussa Savottamarkkinat. Sinne tämä sopisi kuin nenä päähän. Samoihin aikoihin on Häyrylänranta blues. Sieltä ehtii vielä Sahalan metsäkierrokselle samana viikonloppuna.
Vox Elevato kirkkomusiikki on kuulemma lopetettu. Siellä oli siis ennen kolme tapahtumaa päällekkäin ja lomittain.
Glalta hyviä kommentteja. Itseäni eniten yllätti puolen hehtaarin pienaukon uudistamisvelvoitteen poisjäänti, jos olen asian oikein ymmärtänyt. Kyllähän näin pieni aukko useimmiten uudistuu jos reunametsä on siemennyskykyistä, mutta silloin reunametsä on hakkuukiellossa siemennyksen ajan tai ainakin siemenpuut pitää jättää. Naapurin metsä ei siis voi olla reunametsä. Ja kuinka paljon sitä reunametsää pitää olla, riittääkö aukon toisen puolen metsä?
Oikeat sieniasiantuntijat osaavat antaa paremmat aikarajat lahosienten poistumiselle. Itse arvelisin että koska sieni elää (pääasiassa havu)puiden juuristoissa, kantojen nosto nopeuttaisi puhdistusprosessia joka kestäisi niin kauan kunnes hienojuuret ja muut maahan jäävät juurenosat olisivat hajonneet. Ts. minimiaika voisi olla yksi energiapuukierto, jonka loppuvaiheessa kuusi saisi luontaisesti uudistua kasvupaikalle lehtipuuston alle. Näin vältyttäisiin suurelta osin uusilta uudistamiskuluilta.
Äestäminen tulee kai hieman halvemmaksi kuin laikutus: karummilla kohteilla männyn luontaista ja kylvöä varten. Jos on liian kivistä äekselle, sitten kaivurilaikutus. Rehevämmillä kohteilla sitten pääsääntöisesti mätästys (monttuja pitäisi siinäkin välttää, ojitus erikseen), paitsi koivun luontaiseen tietysti myös äestys on hyvä.
Nämä ketjut näköjään rönsyilevät melkein aina sivuun aiheesta.
🙂Metsänuudistamiseen jää ongelma-alueeksi tyvilaho ja tyvitervas alueet. Voisiko ajatella että niillä puuston tuottovaatimus olisi alhaisempi, jos osatavoitteena on kasvualustan puhdistaminen taudista? Silloin voisi riittää ilmaiseksi luontaisesti uudistuvat lehtipuut ja lyhyt kiertoaika, jonka jälkeen siirrytään normaaliin uudistamiseen. Maa vain pitäisi muokata hyvin, poistaa kannot ja estää havupuiden ilmestyminen taimikkoon.
Kiitos että muistutit tuosta porsaanreiästä, Kari M. Jos haapa, hybridihaapa ja tervaleppä ovat sallittuja pääpuinakin, kiistakapulaksi jää lähinnä leppä ja pihlaja. Jotenkin en osaa pitää pihlajan istuttamista realistisena, enkä etenkään lepän (olen varmaan niitä harvoja suomalaisia joka on sitä itse istuttanut – projekt Energiskogsodling, Uppsala). Niitä tulisi siis hyödyntää silloin jos niitä luoja suo siemensyntyisenä palstalle tulevan. Ne voitaisiin hyväksyä sekapuuna niin että pääpuu ja sivupuu yhdessä muodostavat hyväksyttävän taimikon. Sivupuulajien kasvatus on circulosus vitiosus: kun ei ole puun tarjontaa, ei voida kehittää tuotteita, kun ei ole takeita puun saannista laajempiin sarjoihin. Hybridihaavan sopimusviljelyllä on päästy pois tästä; pitäisikö samaa harkita näillä?
Lisäksi muistettakoon puulajin valinnan ongelma tyvilaho- ja tyvitervaskohteilla. Havupuita pitäisi välttää niillä jos mahdollista, minkä lainsäätäjä voisi huomioida.
Se miksi järeitä pihlajia ja leppiä on niin vähän, johtuu vain siitä että niitä kuritetaan taimikonhoidossa. Hirvi laiduntaa lisäksi tehokkaasti pihlajaa. Vesistöjen rannoilta ja peltojen reunamilta niitä järeitä lehtipuita kyllä löytää, samoin suojelualueilta, kun osaa katsoa.
Vielä kertauksen vuoksi omat teesini, etteivät unohdu.
Parhailla kasvupaikoilla pitää hyväksyä joko sekapuuna tai hyvälaatuisena myös ainoana pihlaja, leppä, haapa, ja tervaleppä ns. kotimaisten jalopuiden (lehmus, saarni, tammi) ja hieskoivun lisäksi. Perustelen sillä että:
-Uudistamiskustannusten aleneminen jos nämä hyväksytään sekapuuksi tai hyvälaatuisena ainoaksi puulajiksi
-Sekapuut parantavat tiheyttä lisäämällä pääpuulajin oksikkuuslaadun muodostumista sekä vähentävät hallatuhoja
-Sekapuut voidaan harvennuksissa poistaa energiaksi
-Hirvi- tai myyrätuhon jälkeen näistä voidaan vielä saada metsä aikaan
-Metsän monimuotoisuus lisääntyy ja ravinnetalous paranee
-Metsäteollisuuden raaka-ainepohja monipuolistuuLainsäätäjillä on ilmeisesti huoli että jos nämä ns. sivupuulajit sallitaan, kaikki alueet uudistetaan niille. Tämä asia voidaan hoitaa määrittelyillä, eli pääpuulajia olisi kuitenkin oltava tietty määrä, paitsi jos kyseessä on rehevä kasvupaikka ja taimet ovat siemensyntyisiä ja hyvälaatuisia.
Olen tehnyt Metsäpolitiikka-osioon uuden ketjun Metsälakikritiikkiä.
Glalle: kyllä, sateen mukana tulee paljon typpeä vuosittain, varsinkin Etelä-Suomessa. Ravinnetasapaino menee vähän pieleen. Tuhka tai PK korjaisi asiaa mutta yleistä lannoitussuositusta ei ole annettu – varmaan sen takia kun päästöt ovat kuitenkin vähentyneet.
Niistä lehtipuista vielä. Metsissä on pula nimenomaan JÄREÄstä ja LAHOsta lehtipuusta, ei lehtipuusta yleensä. Mutta jos niitä jättää kasvamaan niin jossain vaiheessa niistä tulee järeitä ja lahoja. Mutta jos teillä on niitä jo olemassa niin älkää ihmeessä kaatako. Männyn uudistusaloilta kannattaa järeät haavat kaulata.
