Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Toinen kysymys, kumpi on kannattavampi 30 vuoden kiertoajalla? Leppä on noilla tuotoilla erittäin kannattava, ja sitä parantaa edelleen jos terveen kuusen taimikon saa alle ilmaiseksi.
Mutta miten kasvupaikka olisi valmistettava leppää varten? Jonkinlainen muokkaus olisi varmaan tarpeen, mutta miten taimet saadaan ylös heinän ja vatun seasta? Viitseliäs kai tekee heinäntorjunnan kemiallisesti ennen kylvöä, mutta jos haluaisi välttää kemikaaleja? Auttaisiko hakkuutähteiden poisto ml. kantojen nosto, joka tekisi valmiiksi kylvökohtia. Jos ei tekisi muuta muokkausta, tulisiko heinää vähemmän?
Turpeen hajoaminen ei yleensä ole ongelma jos vain kuivatus on kunnossa, eli toimivat ojat. Kuivina kesinä turvetta voi hajota ojittamattomallakin suolla enemmän kuin sitä syntyy. Joidenkin laskelmien mukaan turvetta on hajonnut niin vauhdikkaasti ojitusten seurauksena, että kasvava puusto on juuri ja juuri korvannut sen. Nyt kun puusta on ylitarjontaa, ja sitä käytetään energiaksi, voisi jälkiviisaasti todeta, että hyvin osa ojitusinvestoinneista on ollut turhia. Osa soista olisi voitu ottaa suoraan turvetuotantoon ilman välivaihetta puun kasvatuksessa.
Pinsiön vaarille: leppä joka kerää typpeä juurinystyröillään, siirtää sen lehtiinsä jotka putoavat vihreinä eli typpipitoisina maahan syksyisin. Typestä osa toki huuhtoutuu veden mukana maasta, mutta suuri osa säilyy seuraavaan kevääseen lehdissä, ja osa sitoutuu maahiukkasten pinnalle, joten leppä lannoittaa maata.
Huomasitte varmaan tämän päivän 14.1. Hesarissa kirjoituksen jossa tuotiin esille yksi biotalouden ongelma: riippuvuus ulkoisista panoksista. Esimerkiksi uusiutuvan energian taselaskelmissa on huomioitava energiakuluina ostetut panokset. Olisi mukava nähdä esimerkiksi laskelma, kuinka kauan aurinko tai tuulivoimalan pitää pyöriä ennen kuin sen valmistamiseen uhrattu energia on korvattu. Vasta sen jälkeen voimala alkaa säästää energiaa.
Kiitos tästä aloituksesta! Tässä taasen esimerkki siitä että ns. vähäarvoisella sivupuulajillakin voi tehdä tiliä. Lisäksi lepällä on pari kiistatonta etua: hirvi ei siihen ole mieltynyt, ja sillä energiapuukierrolla saa olennaisesti vähennettyä kuusen tyvilahosientä kasvupaikalta. Nämä seikat riittänevät perusteluiksi metsäkeskukselle lepän kasvatuksen.
Oikein tulkittu, olen tulossa, jos aikataulut sopivat. Voisihan sitäkin ajatella että innokkaimmat menisivät perjantaina Antonin maille, sitten majoitukseen, lauantaina ap Sahala ja ip mottikisat, ja sunnuntaina ekstraohjelmana oma palstani jos joku vielä jaksaa.
Mutta tärkeintä olisi lyödä ajankohta lukkoon, ja majoitus. Muita säätöjä ehtii myöhemminkin.
Ei sillä ole lopultakaan väliä, voimistaako fossiiliset ja niden tuoma CO2 lisäys ilmakehässä ilmastonmuutosta vai ei. Ken elää se näkee. Todennäköisesti kasvava CO2 lisää kasvien kasvua. Fossiilisista polttoaineista pitää pyrkiä pois, koska ne saastuttavat (mm.pienhiukkasia) ja jossain aikahorisontissa loppuvat.
Välivaiheessa, kohti puhtaita uusiutuvia energioita, pitää tietysti hyödyntää biomassaa kestävästi. Biomassan lisääntyminen eli maapallon vihertyminen tuo muassaan monia muitakin hyötyjä kuin hiilen poisto ilmakehästä. Polttopuuta tarvitaan paljon mm. Afrikassa. Lisäksi ekosysteemipalvelut kaupan päälle, kuten pohjavesien määrän ja laadun paraneminen, eroosion ja tulvien torjunta yms. En siis tosiaankaan tarkoita että biomassaa tulisi käyttää vain hiilen varastona.
