Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Suden jäljen alkuperäiseen kysymykseen, edellinen kesä vaikuttaa jonkin verran, mutta se että viime kesänä ei ollut kuivuutta, auttaa myös kasvua. SMEAR-asemien hiilidioksidin mittauksissa on havaittu, että kuivina ja kuumina päivinä puut joutuvat jopa lopettamaan yhteyttämisen säästääkseen vettä. Niin että ilmastonmuutos kovin paljon lämpimämmäksi ei ole meilläkään pelkästään positiivinen asia, jos se lisää kuivuutta.
Jos ei kaikkia kiinnosta kasvatusmetootit niin käyhän se noinnii. Eli innokkaimmat saapuvat perjantaina, viimeisetkin lauantaina, jolloin on kisat ja jälkipelit ja sauna. Sunnuntaiaamuna halukkaille tutustuminen jonkun Jalkasen metsiin. Tai sitten Antonin, mikäli kumpikin edellisistä metän omistajista sattusi olemaan estynyt.
Tää on pitkä ketju. Onko jossain kohtaa tullut selitys sille, miksi puunkorjuuyhtiö joutui maksajaksi, vaikka työjohtopuolella (puun ostajan ja mhy:n) ne varsinaiset töppäykset tehtiin. Onko puunkorjaajalla vastuuvakuutus josta korvaus otettiin? Meinaan jos joutuu työllä maksamaan yli kymppitonnin korvaukset, saa tehdä aika kauan ilmaista työtä.
Kyllä korpikin voi olla liian märkä puustonkasvuun, muutenhan niitä ei olisi ojitettu. Korpi on yleensä ohutturpeinen joten puiden juuristot yltävät kivennäismaahan tai sadeveden mukana tulee ravinteita. Paksuturpeisella suolla tai jos sadeveden virtauksen suunta on pois suolta, korpien valtapuu kuusi ei (niin kuin ei rauduskaan) viihdy. Mänty ja hies pärjäävät paremmin.
Korjatkaa jos meni hatelikkoon tämä kommentti.
Kuinka pitkä on se leppä jonka ympäri ei kädet yllä? Olisiko tämä tilavuudeltaan Suomen suurin tunnettu harmaaleppä?
Tuossa lähipuistossa katselin puronvarren kasvurytmejä. Ei ihan verrannollinen kasvupaikka kaikilla, eikä varmaan aivan sama ikäkään, mutta suuntaa antava. Ylempänä rinteessä suurimpina hallitsevat männyt ja raudukset, niiden seurana tammi. Puron varressa isoimpana kasvavat haapa ja raudus sekä harmaaleppä ihan kannoilla. Pienimpiä ovat raita, vaahtera ja tuomi.
Olen kivennäismaan metsätieteilijä, jonka turvemaan asiantuntemus on heikohkoa tasoa. Tämä varaus pitää tehdä alkuun.
Kuivatettu suo alkaa muuttuessaan turvekankaaksi kuitenkin muistuttaa toiminnallisesti metsämaata. Siksi voi vaikuttaa siltä että hakkuutähteet eivät maatuisi, kun risut maatuvat hitaammin kuin turve. Uudistettaessa maanmuokkauksella saadaan maakerroksia sekoitttumaan ja maatuminen kiihtymään. Samoin uskoisin että kohtuullinen lehtipuusekoitus olisi kaikissa metsissä suositeltava, jos sitä vain luontaisesti syntyy. Ravinnekierto on nopeampi ja monimuotoisuus parempi.
Väärävärikuva on parempi kuin ilmakuva puulajisuhteiden selvittämisessä. Keväällä otetuissa ilmakuvissa lehtipuustot näyttävät aivan puuttomilta.
Maaperäkartta lienee aika yleispiirteinen ja epätarkka, joten geologistakin voi olla hyötyä, jos halutaan selvittää tarkemmin maaperävarojen sijainti ja määrä.
Neulasten määrä kyllä määräytyy edellisenä kesänä, mutta ei koko kasvu. Kasvukausi on etelässä 5 kk ja pohjoisessa 3 kk, mikä havainnollistaa lämmön merkityksen. Samoin se että korkeuden noustessa lämpö ja kasvu vähenevät Suomessa. Pohjoisessa Suomessa ei yleensä ole pulaa vedestä vaan lämmöstä.
Ravinteet ovat kolmas kasvutekijä. Rehevämpi kasvupaikka tarjoaa enemmän kosteutta ja ravinteita.
