Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tulleepi joo. Jos katsotte Google mapsista kartanon osoitteella Korholantie, Rautalampi, huomaatte että Sahalan kartano sijaitsee ihan lähituntumassa ylempänä oikealla.
Kyllä kadonneiden etsinnässä käytetään teletietoja. Lehtitietojen perusteella käytettiin myös Ylöjärven surullisessa tapauksessa niin kauan kuin signaalia saatiin.
Mitä petokeskusteluun tulee, kyseessä on aika tyypillinen maaseutu vastaan kaupunki -asetelma. Maaseudun asujaimisto vähenee edelleen, mutta olisi tietysti keksittävä keinot joilla siellä olisi mahdollista harjoittaa elinkeinoja ja asua. Uusia innovaatioita kaivattaisiin.
Voisiko kaikki sudet varustaa GPS lähettimin? Tutkijat saisivat kaiken paikannustiedon, mutta lisäksi maalla asuvan, palvelua käyttävän kännyyn tulisi hälytys suden tullessa eläinten tai asumusten lähelle. Lapset saisivat tarvittaessa saattajan koulumatkalle. Sudet voisivat kouliintua aremmiksi kun ne aina systemaattisesti häirittäisiin pois tietyistä paikoista.
Todennäköisesti kyseessä on puhdas vahinko. Koirat ovat menneet hajujen perässä pesälle, ja tilanne on syntynyt ennen kuin isännät ovat ehtineet kutsua niitä pois. Eikä metsästyskoira välttämättä edes tottele kutsua saadessaan noin erikoisen vainun. Tosin periaatteessa koiran pitäisi älytä väistää karhua. Sutta se ei ehkä osaa pelätä vai osaako?
Tuolla http://www.ymparisto.fi palvelussa on tietoa jokamiehenoikeuksista, ja usein kysytyissä kysymyksissä käsitellään korvasienen viljelyä. Vastaus ei ole tyhjentävä, mutta ilmeisesti tulkinta on niin, että viljelmä ei enää kuulu jokamiehen oikeuksien piiriin jos siinä on maanomistajan työpanosta huomattavasti mukana. Eli sienet on muualta tuotu ja viljelmä on aidattu tai muuten selvästi merkitty.
Jos kyseessä on viljelmä, pitäisi olla mahdollista aidata se ja kieltää kulku. Kyseessä ei ole enää luonnonsieniesiintymä, mutta oikeellisimman tulkinnan jokamiehen oikeuksista saisi ympäristöministeriöstä. Jos viljelyyn on uhrattu kuluja, ei liene reilua jos jokamies saa korjata sadon. Jos viljely alkaisi käytännössä, voisi olla tarpeen tarkistaa lakia tältä osin. Nykylain puitteissa Tanelin tulkinta on varmaan oikea.
Olen tietoinen tästä jesse. Että juopa on syvä, mutta vain ihmisten mielissä. Maataloustuottajapuoli on minullekin vieras, mutta varmaan tarpeellinen sekin, jotta voidaan säilyttää kotimainen elintarviketuotanto. Ainakin tiedetään missä ja miten tuotanto tapahtuu; mikä on sen eettisyyden ja ympäristötietoisuuden taso.
Olisiko aika ryhtyä muokkaamaan myös MTK:n metsäpuolesta metsänomistajien tahtotilan mukaista, eli visioida tulevaa, sen sijaan että vain hyljeksitään nyt olemassa olevaa? Rahoituksen mukana tulee myös valta.
Miksi kytkös MTK:n suuntaan koetaan nyt uhkaksi, kun tosiasiassa tiivis kytkös on ollut olemassa jo kauan mo-liittojen rahoituksen kautta. Eli mo-liitot ovat saaneet ainakin suuren osan (kaiken?) rahoituksensa metsänhoitoyhdistyksiltä. Lisäksi mo-liiton edustajaksi on vaadittu MTK:n jäsenyys.
Jos ajatellaan valtakunnallisen ja maapallonlaajuisen edunvalvonnan kattavaa ja kustannustehokasta järjestämistä, niin voisi sanoa että jos MTK:ta ei olisi, se pitäisi keksiä.
Lain tarpeellisuus riippuu siitä mitä tehtäviä siinä annetaan. Esimerkiksi sertifiointi on järjestettävä jotenkin ja sitä varten on kerättävä tietoja.
Kiitos täsmennyksestä nimen suhteen. Löysin kaksi ko. sienestä kertovaa sivua:
http://www.metla.fi/uutiskirje/fen/2010-3/uutinen-2.html
http://www.metla.fi/metinfo/monikaytto/marjasieni/matsutake/
Tuo jälkimmäinen sivu on hyvä tietopaketti, sisältäen mm. pyynnön ilmoittaa esiintymät ja monenlaista muuta tietoa.
