Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Yrittäjän näkökulma:
”Aikaisemmat purnaukset ylisääntelystä, verotuksesta ja byrokratian määrästä ovat muuttuneet nyt suoraksi toiminnaksi. Lukuisat tuntemani yrittäjät ovat jo siirtämässä tai valmistelemassa yritystensä siirtämistä pois Suomesta maihin, joissa elinkeinonharjoittaminen on kannattavampaa ja vähemmän säädeltyä. … palkkaan Ruotsissa uusia työntekijöitä ja ihmettelen, kuinka paljon vähemmän aikaani kuluu sääntöviidakossa rämpimiseen ja eri viranomaisten kanssa väittelyyn.”
Tietoa tuulivoimasta. https://tvky.info/tietoa-tuulivoimasta/
”Monet valtioneuvoston infraäänitutkimukseen osallistuneet kokivat tuulivoimaloiden kuuluvan äänen häiritseväksi ja liittivät oireitaan myös tuulivoimaloiden aiheuttamaan tärinään, ja sen aiheuttamaan asunnon rakenteiden resonoimiseen. Afry toteaa, että osa koetuista tärinähaitoista on selitettävissä infraäänillä, ja osa siipien pyörimisen vaikutuksesta syntyvällä matalataajuisella tärinällä, joka välittyy voimalan rungon ja perustusten kautta maaperään.”
Tärinä voi olla yksi syy miksi eläimet kaikkoavat, siis maassa elävät.
Karikelaskenta turvemailla: kaavio Figure 1 ja luku 2.5 julkaisussa
https://bg.copernicus.org/articles/20/3827/2023/
Ihan ok periaatteessa, mutta tuloksen epävarmuusmarginaali on ongelmallinen. Energiaksi kerättävät karikkeet arvioidaan ja vähennetään kertymästä. Kivennäismailla varmaan pätee muuten suunnilleen sama laskentaperiaate, mutta turpeen hajoamista ei tarvitse huomioida.
Mielenkiintoinen juttu hiilensidonnasta: karbonyylisulfidista puhutaan.
Noin kai se menee. Jotkut ehdottavat verojen alennuksia kasvun vauhditukseen, mutta silläkin keinoin saatu lisäkulutus voi mennä samaan tapaan: ulkomaisten eli tuotujen tavaroiden tai ulkomailla tapahtuvaan kulutukseen. Miten yritystoiminta reagoi verojen alennuksiin – en tiedä mutta jotkut taloustieteilijät sanovat että yhteys on hatara. Ehkä pienyritykset pystyisivät työllistämään lisää.
Metsälehden Metsäuutisten artikkelissa tänään arvellaan yhdeksi Suomen ja Ruotsin hiilinielujen erojen syyksi erilaista karike- ja maaperälaskentaa. Tässä keskusteluketjussa kokeiltiin aikaisemmin laskea kertymää maaperään eri tavoilla, oli mm. käytössä eri biomassakertoimet.
Mikäli hakkuutähteistä ja kannoista lasketaan suurempi kertymä tai säilymisaika maaperän hiilivarastoon, saadaan hyvin helposti suurempi maaperän hiilinielu. Soiden osalta tilanne riippuu kivennäismaan tapaan puuston ja maaperän kokonaistaseesta.
Pprofessori Ilvesniemi sanoo artikkelissa, että maaperämuutoksia ei pitäisi käyttää hiilinieluyksiköiden kaupassa laskentaperusteena. Entä EU:n hiilinielutavoitteiden täyttymisen arvioinnissa?
AJ kommentti Aki Ikoselle, aiheena metsien pitäminen suhteellisen nuorina:
Kyllä, tarkoitin nimenomaan talousmetsiä. Pitäisin tukkipulaan joutumisen riskiä pienenä, vaikka metsiä hakattaisiin nykyiseen malliin suunnitelmallisesti. Tukin hinta on edelleen sen verran parempi kuin kuitu- ja energiapuun, että sen osuus kiertoajan myynnistä kannattaa pyrkiä maksimoimaan. Parhailla eteläisen Suomen puuntuottajilla tukin osuus kaiken myydyn puun tilavuudesta voi olla yli 80 prosenttia.
Toimiva metsien hiilinieluyksiköiden kauppa voisi pienentää ja lykätä hakkuita, jos markkinalle tulisi riittävästi ostajia. Haluavatko kompensoivat ostajat kuitenkin ennemminkin teknisiä nieluja, jotka ovat oikeasti pysyviä? Myös puurakenteet ovat hyviä pysyviä nieluja, joten ne kannattaisi sisällyttää kauppaan.
Professori Hannu Ilvesniemi oli tänään Metsälehden Metsäuutisten artikkelissa sitä mieltä, että maaperälaskennan suuren epävarmuuden vuoksi sitä ei pitäisi käyttää hiilinieluyksiköiden kaupassa laskentaperusteena. Entä pitäisikö EU:ssa miettiä maaperäpäästöjen roolia ilmastopolitiikan osana? Muissakin maissa on Suomen tapaan suuria haasteita edes maankäytön hiilineutraaliuden saavuttamisessa, saati muiden päästöjen neutraloinnissa.
