Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Näkyykö se Mm oma järvi vesi.fi-palvelussa laadultaan minkälaisena? Sitä tummumista tapahtuu ihan kaikissa järvissä nyt mutta oletettavasti enemmän niissä joissa turvemaita on paljon valuma-alueella.
Kyllä olen RR tietoinen. Jos luet metsänhoidon suosituksia niin näet että niissäkin asia on ymmärretty ja huomioitu. Esimerkiksi: ohjeet ovat erilaiset Etelä- ja Pohjois-Suomeen ja eri kasvupaikoille, ja kunnostusojituksella on nollaraja. Jatkuva kasvatus on sallittua. Kuten lienee aiemmin jo keskusteltu.
Metsänhoidon ja -omistamisen järkevyyttä uhkaavat nyt ihan toiset jutut kuin metsänkasvatusketjun valinta. Sääntely alan ulkopuolelta näyttää olevan lisääntymässä koko ajan. Hesarissa ollaan sitä mieltä nyt raakkutuhon jälkeen, että sääntelyn tulisi olla vielä paljon tiukempaa, eikä ainakaan uhanalaisten lajien sijainteja uskalla maanomistajille kertoa. Lisäksi on riippana kohtalaisen ankara veroaste, kun ynnää kaikki metsään kiertoajan yli kohdistuvat verot yhteen.
Onko missä yhteydessä puhunut, juttu jää ei-tilaajilla näkymättä ja paneelin sivuilla näkyy lokakuun kohdalla 3 kpl lausuntoja valtion budjettiin ja yksi lausunto rakennuslaista.
Oma äitini laittoi kuivalihaa eli uunissa leikkeleeksi paistettua lihaa jossa maut oikein tiivistyvät. Tämä ei itselläni ole onnistunut yhtä hyvin; ilmeisesti liha tulee suolata hyvin ennen kypsennystä? Lisäksi hirvi toimii hyvin karjalanpaistissa itsenään tai muiden lihojen kanssa. Kannattaa tehdä kerralla iso annos, koska siitä saa sitten helposti muunnettua lihakeiton. Edellä Metsät kunnossa antoi oikein hyvän ohjeen lihapulliin. Kanadassa tekivät hirvilihapullia tomaattikastikkeessa. Googlesta saa lisää ohjeita kun kirjoittaa sinne hirvenliha resepti tms.
Itse otin esille hirven kulmapaistin, jonka todennäköisesti paloittelen, ruskistan ja laitan uuniin pataan lihaliemen, mausteiden ja juuresten (sipuli, valkosipuli, porkkana, punajuuri) kanssa. Sekaan sinappia, smetanaa, suolakurkkua loppuvaiheessa kypsennystä? Eli ollaan lähes Moskovan padassa. Itse muuntaisin Mysin ohjetta hieman: en laittaisi lihoihin vehnäjauhoja enkä sinihomejuustoa. Smetanan sijaan voi käyttää kermaa. Lisukkeeksi riisiä tai perunaa, jos halutaan lisää hiilihydraatteja. Perunat voi kypsentää myös padassa muiden ainesten kanssa samanaikaisesti.
https://www.is.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000006032183.html
Miksi hallituksen pitää kertoa selvät sävelet sote-alueille: niillä ei saa olla alijäämää, mutta toisaalta lakisääteiset palvelut pitää tuottaa. Kun nokka nousee niin pyrstö tarttuu.
Mietin hetken miksi jauhinkivet ovat ongelma. En keksinyt muuta selitystä kuin sen että ne tylsyvät nopeasti ja siksi kanalinnun pitää koko ajan vaihtaa niitä. Jos eivät tylsy, silloin kesällä niellyt riittävät seuraavaan kesään saakka. Pitäisi ottaa näytteitä lintujen sisuskaluissa olevista kivistä eri kuukausina. Kyllä siitä tutkimuksen saisi. Sitä en tiedä miten mielipiteen kirjoittaja oli päätynyt päätelmäänsä, että kivien puute aiheuttaa nälkäkuolemia, siis jopa viidenneksen kuolleisuudesta.
Sote-soppa sen kuin sakenee… ”Olisi toivottavaa, että hallitus voisi ääneen kertoa, miten paljon sote-palvelut saavat heikentyä siksi, että alueet pyrkivät kattamaan alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä.”
http://www.iltalehti.fi/politiikka/a/934c3bad-f5e2-4257-a986-dd7ba98c745e
Keskustelua raakkukeissin jälkimainingeissa siitä kenelle uhanalaisten eliöiden suojelun kustannukset kuuluvat ja miten metsää pitäisi hoitaa!
Kommentteja:
”Sanotaan että aiheuttajan tulee maksaa, mutta aiheuttajahan on tässä tapauksessa metsäteollisuuden tuotteiden käyttäjä. Käytäthän sinäkin niitä joka päivä, vaikka et tilaisi paperi-Hesaria!
Artikkelista puuttuvat MTK:n huomiot siitä että ELY on paikoin alkanut soveltaa raakkukeissin suojakaistoja ja etäisyyksiä muihinkin lajeihin, esimerkiksi kanahaukkaan. Tämä sapluuna ei käy, vaan jokaisen lajin kohdalla on mietittävä erikseen onko metsän käyttöä tarpeen rajoittaa.
Lain korjaaminen korvausten osalta olisi erittäin tarpeen ja onnistuu toivottavasti vielä tämän hallituskauden aikana.
Kolmas muutosta kaipaava asia on lajitiedon antaminen metsänomistajan käyttöön. Ei riitä että se on metsäammattilaisilla, vaan omistajan on tiedettävä metsäsuunnittelua tehtäessä mitä alueella on. Arvokkaiden lajien ja luontotyyppien vaaliminen tarvitsee rahoitusta ja sitä voi olla saatavilla luontoarvomarkkinalta, joka ei kehity ilman lajitietoa. Haittaavia toimia voi tehdä vahingossa vaikka raivausten yhteydessä – ei aina tarvita edes hakkuuta. Esimerkkinä: kuningaskalastajan elinympäristönä toimivaa puron vartta raivattiin Helsingissä ja Espoossa.”
”Jalostetun metsänviljelyaineiston pienemmästä monimuotoisuudesta ei ole todisteita; metsägeneetikkojen mukaan metsäpuumme ovat yhtä monimuotoisia kuin villit kannat. Tuulipölytteisillä puilla geenit sekoittuvat laajoilla alueilla, mikä parantaa ilmastonmuutokseen sopeutumista: eteläisemmät geenit tulevat ikään kuin testiin pohjoisempana. Tuulipölytyksen ansiosta myös jatkuvat kasvattajat hyötyvät metsänjalostuksesta.
Metsien kasvattaminen hieman vanhemmiksi tai tiheämpänä on ihan ok, ellei mennä ylitiheyden puolelle. Perusongelma on kuitenkin se että vuotuiset markkinahakkuut ovat olleet suuremmat kuin mitä pitäisi olla, jotta hiilinieluja koskeviin sitoumuksiimme päästäisiin, kuten ministeri Mykkänenkin on todennut. Puun korkea hinta kuitenkin hillitsee jo sen kysyntää, eikä kuluvan laskentakauden lopputulosta ja loppulaskun suuruutta vielä tiedetä.
Kasvattaminen vanhemmaksi ei ratkaise luontokatoa, koska talousmetsien ikähaitarista puuttuisi silti iso osa puiden elinkaarta, eli todella vanhat ja luonnontilaiset metsät. Näitä pitää hankkia lisää muilla keinoin: täydentämällä suojelualueverkostoa ja lisäämällä talousmetsien luonnonhoitoa. Vaikka siellä entistä leveämmillä vesistöjen suojakaistoilla.
Se tässä vähän harmittaa, kun metsänomistajia syyllistetään hiilinieluista ja samaan aikaan osalle toimijoista sallitaan metsänhävitys ilman sanktioita, siis sähköntuotannolle. Metsäkadon päästöt lasketaan myös päästöiksi maankäyttösektorilla eli vähentävät hiilinielua siellä. Tämäkin kaatuu metsänomistajien niskaan.”
Tolopaiselle sellainen huomio, että oliko se Hiittisen-Rosalan alueella kun metsästäjät sanoivat että nykyistä enempää ei kyetä metsästämään kauriita, koska ei ole kapasiteettia jatkokäsittelyyn. Toisin sanoen lihan käsittelyn ulkoistus tehostaisi metsästystä rutkasti.
Kyllä viereisten alueiden linnustot ovat varmaan enemmän samankaltaisia kuin kauempana sijaitsevien alueiden. Mutta en ole lintuasiantuntija joten kannattaa kysyä viisaammilta. Raportin tekijöiltä esimerkiksi. (Rane ja Kurki ovat kuin työhönottopsykologeja: kysyvät niin monta kertaa että lopulta saavat mieleisensä vastauksen.🙂)
Kiitos vinkistä Salonpoika. Tuo lihan käsittelyn ulkoistus on hyvä vaihtoehto. Lankomiehen seura käyttänyt tällaista palvelua Pohjois-Karjalassa.