Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Paljonko niillä kuusilla on vihreää latvusta pituudesta?
Korjattu versio.
Ilmeisesti on kuitenkin niin että verieläimillä on eroja. Esimerkiksi jossain tutkimusaineistossa kävi niin, että ketuista verta imeneistä puutiaisista vain noin 10 prosenttia infektoitui bakteerilla, mutta hiiristä verta imeneistä jopa 90 prosenttia. Jutun päätelmä oli että ketun hyötypotentiaali hiiren tappajana kannattaa hyödyntää. Lähde: Red fox as healthy weapons of mouse destruction (terriermandotcom.blogspot.fi).
Myöskin hirvieläinten osuus taudin levittäjänä on vielä auki: Amerikassa löytyi alueita joilla oli kyllä runsaasti hirviä, mutta ei borrelioosia. Lähde: Fox and coyotes and ticks – oh my! (www.newstimes.com).
Ei se metsätuki nyt NIIN merkittävä ole, että sen saamiseksi viitsisi avata metsaan.fi tietonsa. Eiköhän jätetä se metsänomistajan päätettäväksi, kenelle hän haluaa jakaa tiedot ja keneltä hän haluaa tarjouksia metsäpalveluista tai puukaupasta. Verottajaa metsävaratieto kiinnostaisi silloin kun kiinteistö vaihtaa omistajaa, mutta sen voi antaa silloin tarvittaessa verottajalle, ei kaikelle kansalle.
Eikä se metsätieto nyt NIIN salattua ole tälläkään hetkellä, googlen satelliittikuvista ja Maanmittauslaitos karttapalvelun ilmakuvista saa tiedot metsistä ja tilojen rekisterinumerot kaupan päälle.
Tuohon on tutkimuksen keinoin melkein mahdotonta vastata; vaikuttavia muuttujia on niin paljon. Suomessa on kuitenkin alkamassa tutkimus monimuotoisuuden ja ihmisen terveyden yhteyksistä (Hanski, Haahtela ym).
Se susi ja hirvi ovat yksi pieni osa monimuotoisuutta, joskin tärkeä, koska hirvi muokkaa laiduntamalla metsäluontoa, jos sitä on luonnontilaan verrattuna paljon enemmän. Samoin poro.
Itse uskon että monimuotoisuus kuten muukin luonnonmukaisuus vaikuttaa. Kemiallisten aineiden vaikutus ja yhteisvaikutus (ruoka, puhdistusaineet, rakennusmateriaalit, kankaiden käsittelykemikaalit,…) rasittavat elimistöämme. Jotkut jopa käyttävät antibakteerisia puhdistuaineita, jotka tappavat paitsi haitalliset, myös tarpeelliset bakteerit iholtamme. Lisäksi elimistöltämme on poistettu uonnollinen bakteeri ja viruspommitus lapsuusaikana. Arvellaan että osittain siksi elimistö reagoi vääriin ärsykkeisiin, kun sitä ei ole vauva-aikana opetettu oikeisiin ärsykkeisiin. Siitä ja kemikaaleista allergioiden lisääntyminen.
Kasvien siitepöly olisi yksi tällainen luonnollinen ärsyke. Mitä monimuotoisempi, sen parempi. Mutta tätä puolta vasta aletaan tutkia.
Metsuri motokuski epäilee onko käsittelystä hyötyä, mutta se on kantojen osalta tutkittua ja dokumentoitua tietoa. Entä voiko itiötartunta metsikköön tulla juuristovaurioiden kautta? Tutkijat eivät ole ainakaan vielä kirjoittaneet tällaisesta, mutta ovat kyllä huolissaan runkovaurioiden kautta tulevista tartunnoista.
Harvennushakkuut olisi siis tehtävä mieluiten talvella. Nekään eivät suojaa metsää kokonaan: verinahakan aiheuttama vauriolaho on yleisempi talviaikaisissa vaurioissa kuin kesäaikaisissa!
Juuri näin, että kuusen tauti on ärhäkåmpi kuusella, mutta ei yleensä sairastuta muita puulajeja. Siksi kuusikon voi uudistettaessa vaihtaa melko turvallisesti lehtipuulle ja/tai männylle tai lehtikuuselle, mutta mieluiten puhtaana lehtipuustona, lehtisekataimikkona tai lehti/havusekataimikkona niin että lehtipuuta on runsaasti.
Männyn tauti on hankalampi tapaus uudistamisen kannalta, koska se tartuttaa myös kuusen ja ilmeisesti myös lehtikuusen. Haapa on kestävin, koivu myös melko hyvä, joten koivu/haapataimikko luontaisesti tai harvaan istuttaen olisi järkevin.
Ja molemmissa nostetaan kannot ja pidetään havupuun taimet poissa taimikosta ensiharvennukseen saakka.
Näitä samoja asioita on pyöritelty kahdessa ketjussa:
Juurikäävän vaivaaman kuusikon käsittely
Hirvieläimet, juurikääpä ja ilmastonmuutos
