Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Onko tuo rööriroopen mainostama juttu jossain netissä?
Teollisuus ei varmaan lisää investointeja, vaikka puun tarjonta vahvistuisi ja puun hinta alenisi (mitä se on reaalisesti tehnyt), vaan investoinnit lähtevät tuoteinnovaatioista joille on kysyntää.
Puun tarjontaa ja kustannuksia voisi hallita esimerkiksi nuorentamalla metsänomistusta ja rationalisoimalla kuviokokoa sekä niputtamalla leimikkoja kylittäin suuremmiksi kokonaisuuksiksi.
Taneli epäilee että kylittäin yhteismyynti olisi laiton kartelli. Voi se ollakin. Kilpailulakien tulkintaa on joskus vaikea ennakoida, kuten tämä maidon hintasotku ja kauppojen keskittymisen vaikutukset osoittavat. Esimerkiksi se ettei paikallisia tuotteita voida ottaa myyntiin kun pitää olla sama valikoima kaikkialla.
Ehkäpä puupörssi ratkaisee ongelman: puun ostajathan näkevät verkosta helposti alueella tarjolla olevat leimikot ja voivat itse keskittää ostoja. Aina parempi jos molempien osapuolten markkinainformaatio paranee.
Silva Fennica ilmestyy englanniksi koska englanti on tieteen kansainvälinen kieli, ja tutkimus on monin verroin tehokkaampaa, kun eri maissa työskentelevät tutkijat tietävät toistensa tekemiset. SF on siis tiedeyhteisön sisäistä viestintää. Yleensä kaikki merkittävimmät tulokset popularisoidaan myös suomeksi.
Myös Tapion metsänhoitokortisto on mielestäni merkittävä tiedon jalkauttamisväline.
Itse olen luopunut äestyksestä kuusen yhteydessä kokonaan. Kuusi tulee joko luontaisesti lehtipuun alle tai istuttamalla harvaan 1000 kpl/ha mättäille heinittymisen takia. Väleihin tulee toivottavasti luontaista täydennystä. Jos tulee myyrätuho, on varaa täydentää 800 kpl/ha eikä ole vieläkään mennyt normimäärää enempää taimia.
Mänty synnytetään pääasiassa konekylvöllä tai kivisillä paikoilla kaivurilaikkuun kylväen. Siemenpuitakin jää jonkin verran, mutta luontaiset taimikot tuppaavat vain inventointien ja kokemustenkin valossa olemaan ne heikoimmat, epätasaisia ja aukkoisia. Sekä männyllä että koivulla.
Olisiko haavan levittämä männynversoruoste selitys Kurjen männyn heikkoon laatuun? Sehän tappaa latvakasvaimen.
Tuo Tanelin ehdotus kävi minullakin mielessä. Samoin voi mänty pensastua, jos joku tauti tai tuholainen vioittaa latvasilmua.
Eri kasvupaikkoja varten ei kai ole järkeä kehittää eri lajikkeita, mm. kun ilmastollisesti sopivaa siementä ei sitten ehkä saataisi riittävästi siemenviljelmiltä kaikkia maan eri kolkkia varten. Parempi tapa on pitää mänty karuimmilla kasvupaikoilla joille se luontaisesti kuuluu ja jossa se kasvaa riittävän hitaasti saavuttaakseen hyvän laadun. Rehevälläkin kasvupaikalla voidaan onnistua kasvattamaan laadukasta mäntyä, mutta se vaatii suurta tiheyttä nuorena ja/ tai karsintaa.
Voi, miksen minä hoksannut sekoittaa eri siemenlaatuja? No, nytpä niitä kuvioita pääsee ainakin vertailemaan, että onko kasvu ja laatu parempi siellä mihin tuli kalliit siemenet!
Kyllä kantojen poisto ehdottomasti kannattaa. Sillähän saadaan jopa puhdistettua kasvupaikka taudista, jos poistetaan kaikki infektoituneet kannot ja vaihdetaan puulaji kestäväksi.
Kantojen käsittely vain täytyy tehdä viisaasti, eli kantokasojen täytyisi kuivua alas asti, ja kannonpalasia ei saisi jäädä maastoon eikä joutua puhtaisiin metsiköihin. Tienvarsikohteet olisivat parhaita niin maastokuljetus jäisi lyhyeksi. Kaikkein paras olisi jos kannot voitaisiin kuivattaa jossain muualla kuin metsässä, esim. pellonreunassa tai kiviraunion päällä.
Vasaitis ym 2008, Silva Fennica 42(3), 457-483.
