Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Jos on tiheä ja kauan hoitamatta ollut, ja jos lehtipuuta on paljon, harvennuksen voisi tehdä kahdessa vaiheessa; ottaisin ensin lähes kaikki lehtipuun pois, kun on jo noin varttunut kuusikko. Jonkin verran jättäisin aukkopaikkoihin lehtipuuta tuottamaan typpilannoitusta ja vähentämään maan happamuutta. Kuusikon voisi sitten muutaman vuoden kuluttua harventaa sopivaan asentoon, mieluummin talvella. Kesäharvennuksessa kantokäsittely juurikääpää vastaan HAVUpuun kannoille.
Oikeastaan ihan sama kaataako ne hirvet seuralainen vai turisti, mutta turisti ei voi tykätä jos niitä on kovin harvassa.
Tuo metsätalouden tehokkuuden ja virkistysarvon suhde ei ole lineaarinen eli suoraviivainen. Tutkimukset viittaavat siihen että maiseman kauneus ja monimuotoisuus lisäävät usemmille ihmisille virkistysarvoa. Itselleni ainakin luontokohteiden huomioiminen, hakkaamattomat kuviot ja säästöpuut lisäävät virkistysarvoa.
Sopiva tasapaino puuntuotannon, monimuotoisuuden ja maiseman kesken on minulle optimi kaikkien hyötyjen suhteen. Mutta jokaisella on oma optimiratkaisunsa.
Kysyjä on varmasti asiassa tietävämpi kuin minä, jolla on cavalier ja amerikankääpiöterrieri. Ei kumpikaan varsinaisia metsästyskoiria, vaikka kovasti lintujen ja karvaeläinten perään ovatkin. Langolla on münsteri.
Yksi keino on tietysti pantasusien paikannustietojen käyttö. Nettitietojen mukaan niitä olisi tulossa laajemmin jakoon. Toinen koiran sisälläpito öisin tai kunnon tarhassa. Kolmas ovat erilaiset mekaaniset ja kemialliset suojat: pannat ja liivit. Ymmärtääkseni koiraliivin voi varustaa pippurisumutteen kaltaisella aineella eli siis esim. chilillä. Neljäs olisi GPS lähetin koiralle, jolloin sen sijaintia on helppo seurata. Mikään näistä ei ole tietenkään pomminvarma.
Luontevinta lienee jos mhy lain syntymisen jälkeen kunkin mhy:n valtuusto tekee päätöksen MTK jäsenyydestä. Metsänomistajat voivat sitten itse kukin tykönänsä valita, liittyykö jäseneksi omaan mhy:hyn tai johonkin toiseen mhy:hyn. Jos osa paikallisyhdistyksistä jää MTK:n ulkopuolelle, niin valinnan varaa on.
Akatemiaprojekti suurpetopolitiikasta:
http://fitpa-project.blogspot.fi/Kojola:
http://www.rktl.fi/riista/suurpedot/susi/onko_elinvoimainen_susikanta.html
Pohja-Mykrä ja Kurki:
http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja98.pdf
Yksi kommentti edellisiin: hirvikannan kasvattamista susien ravinnontarpeeseen vedoten ei voi puuntuottaja tietenkään hyväksyä. Pitäisi kiinnittää huomiota siihenkin, että susi saisi rauhassa metsästää laumana ilman että laumanjohtajia kaadetaan, jolloin se pystyy elämään hirvillä, eikä tarvitse turvautua koiraravintoon. Kojola huomauttaa lisäksi, että sudella voi olla vaistomainen tarve poistaa koirat reviiriltään. Jos näin on, silloin ei auta muu kuin koiran suojaaminen eri keinoin.
suomisanakirja tuntee nämä merkitykset sanalle falangi:
-sot., Historia eräs vanhan ajan kiinteä taisteluyksikkö
-Espanjassa 1930-luvulla syntynyt fasistinen järjestö
-kenraali Francon hallituspuolue
-Libanonin oikeistolaisia taistelujärjestöjäMitähän näistä vihreät lähinnä muistuttavat?
http://www.sahalankartano.fi/3
Kartanon metsätalouden periaatteita tiivistetysti.
Timppaa kompaten, nykymetsänhoidossa voidaan aivan hyvin jäljitellä luonnonmetsän dynamiikkaa: avohakkuut simuloivat luonnonmetsien ”suuria häiriöitä”, ja poiminta-. ja pienaukkohakkuut ”pieniä häiriöitä”. Vielä jos kuviomosaiikista löytyy hakkuiden ulkopuolelta erityiskohteita, säästöpuita, lahopuuta ja suojelualueita, ei voida enää paljon muuta vaatia. Kaikkea monimuotoisuutta edistävää ei tarvitse löytyä samalta metsikkökuviolta eikä edes jokaiselta metsälöltä, kunhan löytyy aluetasolta.
Mielestäni suomalainen nykymetsänhoito ei ole tehometsänhoitoa. 1980-luvulta on menty paljon eteenpäin. Kun havaittiin että metsänhoito uhanalaistaa monia eliölajeja, alettiin käytäntöjä muuttaa.
Kysymys perinneympäristöjen ja metsälajien riittävästä suojelusta on monitahoinen. Ylioppilailta ei varmaan edellytetä mm. sukupuuttovelan ja ekologisten käytävien tuntemusta. Metsänhoidossa ja metsälainsäädännössä tapahtuneet viime vuosien edistysaskeleet voi sen sijaan vastauksessa kuvata, ja lisäksi esimerkkejä huonoista käytännöistä (puuplantaasit).
Juu aidon näköisiä on. Muistan kun nuorisolla oli Espoon Tapiolassa puistossa menossa kuulasissisota, oli aseet ja vielä sissikuteetkin. Vähän se hätkäytti ensin että mitäs porukkaa täällä heiluu. Juuri siihen puistoon ne houkutteli 1.maailmansodan linnoitukset eli hyviä piiloja löytyi.
Katsoin youtubesta tuota Pinsiön vaarin mainostamaa fn 303:a. Järeän näköinen ase. Jenkeissä maksoi Wal-Martissa 800 dollaria.
Susireservaatissa on ongelmia, mm. se että miten hoituu geenien vaihto reservaattien välillä? Sudellahan nuoret, ainakin urospuoliset, joutuvat muuttamaan laumasta muualle aikuistuttuaan. Eli se vaeltaminen tai paikan vaihto on niillä sisäänrakennettu ominaisuus.
