Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Karsiutuvatko kuuset myös tuossa 700 tiheydessä riittävästi alaosastaan? Olisiko laatukasvatus tässä turvattava nuoruusiässä vesakon antamalla sivuttaisvarjostuksella (kuusta lyhyempi lehtipuusto)? Itsekin kokeilen nyt harvaa 1000 kpl/ha asentoa kuusella.
Verotettavaa pääomatuloa, ei vaikuta.
Esimerkiksi metsätalouden puhdas tulo ei vaikuta. Kemeran verollepano ei vaikuta, tuki on silti pääomatuloa, ja niitä ei päivärahahakemuksessa kysytä, vain ansiotulot ja yrittäjätulot (puunmyyntitulo ei ole sitä). Vain verottajaa kiinnostaa kemeratukesi. Kokemusta on.
Sen sijaan työmarkkinatukeen pääomatulot vaikuttavat.
En käytä sanaa ”vapaamatkustaja” panettelumielessä. Pyydän anteeksi jis joku siitä pahoitti mielensä.
Halusin pelkästään korostaa sitä että metsänomistajien pitää voida tehdä itsenäinen päätös MTK liitännästä, ja jäädä aluksi systeemin ulkopuolelle ns. Itsenäiseksi yhdistykseksi. Onhan näitä tapauksia nykylainkin aikana, joissa mhy on eronnut metsänomistajien liitosta.
Jos liittyminen näyttää kustannustehokkaalta tavalta hoitaa valtakunnallinen ja kansainvälinen edunvalvonta ja politikointi, sitten suurin osa mhy:istä varmaan liittyy jäseniksi. Kun mhy-mtk kytkös on tulevaisuudessa tiukempi, voisi ihannevisiossa metsänomistajien ääni kuulua vastaisuudessa paremmin metsäpolitiikan teossa, esimerkiksi alueellisessa ja valtakunnallisessa hirvipolitiikassa.
Savipohjaisella maalla puulajikysymys onkin mielenkiintoinen. Mitä lukijat suosittelisivat? Kyseeseen tulisivat lajit jotka kestävät tiivin maalajin aiheuttamaa juuriston hapen puutetta. Raudus voi kasvaa pensasmaiseksi näissä oloissa. Jos päädyt kuuseen, voit istuttaa väleihin sekapuuksi esimerkiksi tammea, saarnea, jalavaa tai tervaleppää, riippuen taimien saatavuudesta ja sijainnista.
Noita jaloja lehtipuita pitää sitten karsia pitkin matkaa kuten visakoivuja, että saa huippulaatua.
Noissa pellonmetsityksissä ravinnetalous on erikoinen ymmärtääkseni nimenomaan viljelyn takia, ei lepän takia. Kuusikot voivat kärsiä myös kaskeamisen takia boorin puutteesta. Leppä ei kai aiheuta haitallista ravinne-epätasapainoa, vaikka tuottaakin ylimääräistä typpeä maahan.
Neulasnäytteet postissa Viljavuuspalveluun, niin vastauksen saa muutamassa viikossa. Ohjeet netissä. Näytteiden oton viimeiset hetket alkavat olla juuri nyt; vielä ehtii kun kevät on pari viikkoa myöhässä. Näyteenotossa on oleellista ottaa latvakasvaimesta tai sen läheltä useasta puusta eri puolilta taimikkoa. Muutaman sentin paloja kärjestä lähtien. Noin varttuneen metsän kyseessä ollen, pitäisi varmaan ottaa taimista, mutta avoimelta kohdalta, ei alikasvoksesta.
Itsekin aion levittää boorilannoitetta tänä keväänä kuusen taimikkoon juuri neulasnalyysin perusteella. Lannoitteista on tietoa esim. Yaran nettisivuilla. Ei siitä lannoittamisesta haittaakaan koidu, vaikka ei olisi neulasanalyysiäkään tehty, varsinkin jos jättää leppää sekapuuksi, siitähän saa typpilannoitusta. Sitä tulee sateen mukana myös jonkin verran.
Vaikuttaisiko uusi metsälaki jotenkin pankkien halukkuuteen myöntää lainaa tilakauppoihin. Ainakin rahoitusosuus lainalla varmaan tulee pienenemään aiemmasta.
On ehkä ymmärrettävää ettei selkeitä vastauksia vielä ole kellään, kun mhy lakia uudistetaan parasta aikaa.
Hirvikannan hoitokin on muutostilassa: maanomistajat odottavat että heidän äänensä alkaisi kuulua riistaneuvostojen ja metsästysseurojen kautta. Ellei kuulu riittävästi, vasta sitten pitää vahingoista kärsivien miettiä muita vaikutuskeinoja. Juuri nyt tulisi ottaa yhteyttä oman alueen metsästyksestä vastaaviin. (Itse olen jo kirjelmöinyt Keski-Suomeen riistaneuvostolle.)
Mhy-MTK suhteella on historiallista painolastia. Mutta pitää muistaa että suhde on ollut läheinen jo nykyisen lain aikaan. Uuden lain tuoma muutos olisi kosmeettinen: yhdellä jäsenmaksulla kaikki palvelut.
MTK:lla on kai melko itsenäisesti toimiva metsäosasto, joka siis hoitaisi kaikkien jäseniksi liittyneiden mhy:iden edunvalvontaa. Osa voisi jäädä ainakin alkuun ”vapaamatkustajiksi” ja liittyä myöhemmin. Liittymisestä voisi olla hyvä järjestää jäsenäänestys, paitsi jos lain muuttuessa tulee uudet valtuustovaalit, silloin äänestys lienee tarpeeton, kunhan ehdokkaiden kannat MTK kytkökseen ovat selvillä.
Nii-in, juuri tuota minäkin olen miettinyt että onko markkinointia syytä tehostaa, kun esimerkiksi venäläiset pitävät amerikkalaista pihvilihaa maailman parhaana. Kun siitä voi sentään saada EHEC bakteerin (hampurilaisesta), eikä makukaan varmaan ole parempi kuin parhaissa suomalaisissa.
Aiheellisia lisäyksiä Glalta. Pidin alaharvennusta itsestään selvänä, ei tietenkään (enää) pitäisi!