Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Turha kulutus. Työttömyys johtuu siitä ettei ns. rikkailla länsimailla riitä kilpailukyky kehittyviä talouksia vastaan. Parasta alkaa sopeutua pitkään hitaan kasvun tai jopa kansantalouden supistumisen aikaan. Voi tehdä ihan hyvää elämisen tasolle, vähempi luonnonvarojen kuluttaminen.
Ongelmana on vain se, miten julkisen talouden palvelut rahoitetaan supistuvassa taloudessa. Vastaus ei varmasti ole elinkeinojen rajoitusten purkaminen vaan vihreä kestävä kasvu. Jos jonkun elinkeinon taloudellista voitontavoittelua on rajoitettu, siihen on ollut perusteet, joko ekologiset tai sosiaaliset (esim. työehdot). Kestävät, energiaa ja luonnonvaroja säästävät tuotteet jotka avaavat uusia vientimahdollisuuksia. Innovaatioitahan meillä on, niiden kaupallistamiseen pitäisi panostaa.
Helpottaisiko taloudenpitoa jos talous olisi aidosti EUn laajuinen? Ei tarvitsisi vahtia maittaisia vaihtotaseita. Toisaalta olisimme vielä pahemmin samassa veneessä vielä heikompien maiden kanssa.
Euroopassa on tyydyttävä ja sopeuduttava hitaaseen kasvuun. Nopea kasvu tapahtuu siellä missä elintaso on heikolla tolalla. Elintasoerojen tasoittuminen on myös meidän etu, ja sitä paitsi moraalisesti välttämätöntä. Kunhan nyt edes saataisiin pidettyä jotakuinkin siedettävä elintaso. Elämisen tasohan on kohtuullisen hyvä useimmilla.
Kuten Jari Sarasvuo hyvin sattuvasti totesi (yritysvastuusta veroparatiisikeskustelussa): laki on moraalin alin taso. Eli kaikki mikä on lainmukaista, ei ole moraalista tai oikeudenmukaista.
Käykää lukemassa nettisivulta vaemman reunan linkistä
Kirjoituksia ja tutkimuksia – Aleksis Kivi ja luonto.
Viherkritiikkiä varten näkyy avatun uusi linkki osioon Metsäpolitiikka 30-vuotiaan ympäristöhallinnon kunniaksi.
Ei niitä soita ilmeisesti suostrategiassakaan suositella ennallistettaviksi suuremmassa määrin. Ainoastaan suojelualueilla. Ojitusalueethan ennallistuvat itsekseen ilman mitään toimenpiteitä. Ainakin vesistöille olisi kai parempi olla sorkkimatta ns. kunnostusojituskelvottomia kohteita.
Kun luette sitä Anto Leikolan kirjoittamaa juttua, miettikää tätä: miksi 1800-luvun lopulla oli Suomessa hirvi lähes sukupuutossa, mutta susia oli paljon. 7 veljestäkin joutui susilauman ahdistelemaksi.
Miksi metsänriistaa oli paljon, vaikka metsät olivat tehokäytössä? Johtuiko se maaseudun asutuksen vähäisyydestä eli siis metsästyksen aiheuttama paine riistakantoihin oli kohtuullisen alhainen, koska metsästäjiä oli vähän. Saalis per metsästäjä oli kuitenkin suuri, kuten tuosta Leikolan jutusta ilmenee. Väkimäärähän oli varmaan nälkävuosiin (1860-luku) saakka melko vähäinen?
Tämä menee sivu otsikon aiheesta tämä viherkritiikki, mutta ainakin polttoaineverotus iskee niihin joilla on pitkät työmatkat. Toinen hankaloittava asia on kaavoitusrajoitukset haja-asutusalueilla ja kylissä. Pitkistä välimatkoista huolimatta maaseutuasuminen voi olla kestävämpää kuin tiivis kaupunkiasuminen. Esimerkiksi ruoka on useammin itse tuotettua tai lähiruokaa maalla. Lämmitysmuoto on useammin bioenergia. Elämäntyyli on erilainen: lentokonetta käytetään harvemmin. Ja niin edelleen. Ei voi siis yleistäen todeta että olisi kestävämpi ratkaisu tunkea kaikki asujaimisto taajamiin. Jos näin tehdään, alkaa infra maalla rapistua yhä pahemmin.
No, meni vähän keskustalaiseksi tämä raapustus, mutta menköön nyt tämän kerran. Kun minullakin on toinen jalka maalla.
Vihreitä ei voi tosiaankaan syyttää elinkeinojen kannattavuusongelmista. Elämme demokratiassa jossa vihreitä äänestää alle 10 prosenttia kansasta. Ei heillä kovin paljon sitä valtaa ole. Edes ilmastosopimusneuvotteluissa.
Kyllä heikosti kasvavista valmiiksi ojitetuista paksuturpeisista soista varmaan löytyy energia- ja muihin tarpeisiin niin paljon kohteita, ettei tarvitse enää perustaa turpeenottopaikkoja luonnontilaisille kohteille eikä hyväkasvuisiin (hiiltä sitoviin) suometsiin (jotka varmaan ovatkin useimmiten ohutturpeisia).
Turve on varmaan vielä pitkään tarpeen ainakin tukipolttoaineeksi vanhoihin kattiloihin ja ympäristöturpeeksi (kasvualustatuotteet, imeytystuotteet).
Turvetuotannon suurimmat ratkaisemattomat ongelmat taitavat liittyä keväisiin ylivalumiin ja kiintoaineisiin. Eli vesien hallinta on ongelma turvesuolla kuten Talvivaarassa. Turvesoillakin pitäisi olla sellaiset padot ettei ylivalumia pääse keväällä lumien sulaessa tulemaan. Eli pitäisi valita kohteetkin sen mukaan, missä vesien hallinta on mahdollinen.
Mitä mieltä kuusmottinen on ns. kestävästä kehityksestä, hyvä vai huono asia?
Onko se kestävää kehitystä jos päätöksenteko menee yhden intressiryhmän ehdoilla?
Poronhoidon ongelmat ovat varmasti ratkaistavissa, jos hyvää tahtoa on. Lapissa on kolme vahvaa elinkeinoa, metsätalous, matkailu ja poronhoito. Kaivosteollisuus on myös nousussa. Porotaloudesta eläviä on kohtuullisen vähän, joten heidän toimeentulonsa turvaaminen ei tule kohtuuttoman kalliiksi. Kestävä ratkaisu voisi olla esim. sellainen jossa poromäärää alennettaisiin mutta tukia ja petokorvauksia nostettaisiin. Näin vahingot ekosysteemille ja metsätaloudelle jäisivät vähemmäksi.
Kuka muuten osaisi sanoa, paljonko Lapissa olisi peuroja neitseellisissä oloissa, siis jos ihmisiä ei olisi lainkaan? Veikkaan että aika paljon olisi, mutta ne vaeltaisivat aina sinne missä olisi parhaat laitumet. Ja pedot perässä.
Se on kyllä erikoista jos Virossa sudella on eri suojelustatus kuin Suomessa.
