Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kesä tulee: joutsenia nähty; punarinta, punakylkirastas (16.4.) peippo (17.4.) kuultu jo. Lisäksi ”bongattu” sepelkyyhky (20.4.), leskenlehti, kottarainen, räkättirastas (21.4.), pajulintu (6.5.).
Pellonmetsityksissä oli monia ongelmia, eläintuhojen lisäksi heinä ja ravinne-epätasapaino peltomaassa. Minäkin olen niin vanha että muistan hyvin koivua karsastetun kovasti 1980-luvun alussa. Syynä oli kai osaksi koivun huono kantohinta. Pelloille istutettiin siksi mäntyä, josta tuli sitten aika heikkolaatuista. Monimuotoisuuden vaalimisesta alettiin puhua vasta vuosikymmenen loppupuolella.
Minun lapseni biologian oppikirjassa oli seuraava kappale (Koulun biologia, sisävedet, Otava).
”Kun saaliskala punnittaessa painaa kaksikymmentä kiloa, vedessä saman kalan paino on vain kilon verran.”
Minulle tuli ajatusvirhe: ajattelin sen kalan mielessäni pieneksi… maitopurkin kokoiseksi, ja ajattelin että ei mitenkään voi keventyä noin paljon. Se kalahan on melkoinen rötkäle. Ehkä pitäisi sittenkin lukea lisää sitä Dobellia. Siltähän tuli uusi kirjakin.
Kantona kirjoittaa asiaa. Tosin JK menetelmää ei enää ole arvosteltu geneettisistä syistä, enemmänkin metsän uudistumiseen ja korjuuseen liittyvät asiat askarruttavat.
Vanhoja kuusikoita onkin hankalaa muuttaa JK menetelmään muuten kuin avohakkuun kautta. Mutta jos sekapuuna on mäntyä ja koivua tilanne on helpompi kuusen uudistumisen kannalta.
Taimituottajat käyttänevät nykyisin suurimmaksi osaksi siemenviljelyssiementä; kun taimien kysyntä on pienentynyt huippuvuosista, niin siementä riittää paremmin. Korjatkaa jos olen väärässä kuusen osalta, sillä on harvemmin hyviä siemenvuosia.
Voitaisiin tehdä sellainen linjaus, että metsätuholain korjuuvelvoite ei koske metsälain tärkeitä elinympäristöjä, vaan niihin voidaan jättää xx kuutiota vahingoittunutta mäntyä tai yy kuutiota kuusta. Tutkijat määrittelisivät xx ja yy suuruuden. Kun elinympäristöt on lisäksi määritelty pienialaisiksi, ei niiltä voi levitä suuria tuhoja.
No onneksi muutkin ovat huolissaan, en pelkästään minä. Ilmastonmuutos on hankala, menee se sitten kumpaan suuntaan tahansa. Olen agnostikko (senkin) asian suhteen. Hesari uutisoi tänään uusimmasta Maailman tila -raportista. Sitä kun lukee tulee jälleen johtopäätökseen, että suurin osa maapallon sairastamista ongelmista johtuu siitä että väkimäärä on liian iso. Pentti Linkola on oikealla asialla (joskin keinoista olen eri mieltä).
Mäntyöljy on myös erinomainen tuote. Ilmeisesti siinä toteutuu sama ominaisuus kuin ruotsalaisessakin innovaatiossa, eli käytetty puutavara voidaan hävittää kierrättämällä tai polttamalla, koska tuote on myrkytön. Lisäksi työturvallisuus ja käyttöturvallisuus on paremmalla tolalla kuin vanhoissa kyllästeissä. Samoin kyllästämö ei saastuta ympäristöään. (Tuo organowood on ilmeisesti vaikea hävittää polttamalla kun se on palosuojattu.)
Aukusti on kai kilpailuttanut puukauppansakin itse, ja pärjännyt ilmeisen hyvin.
Miksi ei katsottaisi tulevaisuuteen eikä muisteltaisi vanhoja kaunoja? Uutta konsortiota ei voi oikein verrata vanhoihin. Jos vanhan yhden organisaation jäsenmaksun hinnalla saa jatkossa kahden palvelut, ei kai siitä jäsenyydestä haittaakaan ole, Aukusti?
